Säkillinen salmiakkia ja denimnorsu

Kesäkuun alussa Runeberginkadulle avatusta Salmiakkikioskista on pöhisty niin ahkerasti sekä sosiaalisessa että epäsosiaalisessa mediassa, että lienee ihme, jos joku ei ole vielä kuullut siitä. Kerrataan nyt kuitenkin, että kyseessä on Ravintola Eliten vieressä oleva vanha lippakioski, joka päätti erottua muista kioskeista ja lähikaupoista hyvin kattavalla salmiakkivalikoimalla.

IMG_9719.jpg

Olen tehnyt lähtöä kauas Etu-Töölöön jo lähes kahden kuukauden ajan ja eilen sain sen vihdoin aikaiseksi. Kioski sijaitsee aivan Apollonkadun raitiovaunupysäkin vieressä, joten vaunuilla 3T ja 8 pääsee suoraan perille.

IMG_9707.jpg

IMG_9709.jpg

Jätin kioskin irtokarkkivalikoiman testaamatta, vaikka se hyvin kattavalta näyttikin, ja keskityin erikoisuuksiin. Kyseltyäni, mitäs kannattaisi ottaa, mukaan lähti vajaan kahdenkymmenen euron pussillinen pääasiassa kotimaisia tuotteita, mutta joukossa oli yksi ruotsalainen salmiakkipötkökin.

IMG_9714.jpg

* * *

Samalla matkalla poikkesin myös Leikkipuisto Linjassa järjestetyllä lastentarvikekirpparilla, joka oli kätevästi aivan eri suunnalla kuin kioski.

IMG_9681.jpg

Olen aina ollut erittäin huono kirpputoriostosten tekijä, ja minulla ei ole lainkaan samanlaista tatsia löytöjen tekemiseen kuin Rouvalla. Yritin kyllä katsella jotain tytölle sopivaa paitaa tai välikausihaalaria, mutta mitään en löytänyt. Ei sillä, että minulla olisi ollut myöskään kärsivällisyyttä penkoa kasoja. (Vinkki kaikille lastenvaatekirpparimyyjiksi halajaville: olisi tosi kätevää, jos myyntipisteellänne olisi jokin lappu, jossa lukisi, minkä kokoisia vaatteita pöydässä on, ja että vaatteet olisivat kokojärjestyksessä.)

Törmäsin kuitenkin Siperian Ella -blogin Ella F.:ään, jolla oli omassa pöydässään myynnissä itse tehtyjä huippuhienoja norsuja, enkä voinut olla ostamatta tytölle hauskaa denimnorsua.

IMG_9683.jpg

* * *

Kotona pääsin tutkimaan salmiakkisaalistani, ja tottahan toki minun oli maistettava jokaista tuotetta vähän.

IMG_9732.jpg

Suosikkini oli ilimajokelaisen Namituvan appelsiini-salmiakin makuiset Nappikaramellit. Kioskissa olisi ollut samaa tuotetta myös toisella hedelmämaulla, olisikohan ollut mango, ja nyt pitää kyllä käydä hakemassa niitäkin.

IMG_9744.jpg

Myös saman tuottajan Pirun väkevät pohjalaiset pippuri-salmiakit olivat mukavan pippurisen makuisia, vaikka nimi lupaileekin hieman liikoja. Salmiakkinautintoa hieman haittaa, että makeiset tarttuvat kosteassa ilmassa kiinni toisiinsa yhdeksi köntsäksi ja rikkoutuvat, kun sen köntsän pamauttaa taas palasiksi.

IMG_9738.jpg

Namituvalta tulee myös Pöyröö puluveri -salmiakkijauhe, joka oli näistä tuotteista toinen suosikkini. Maku on voimakkaan salmiakkinen mutta kuitenkin tarpeeksi lakritsinen eikä yhtään ammoniakkinen. Nami nami. Onko jollain pitkäaikaiskäyttäjällä vinkkiä, mikä on paras tapa nauttia jauhetta? Ja mitä tarkoittaa ”älä hotalehra”?

IMG_9754.jpg

Kivijärveläisen Candywellin Mini Jytkyt (Salmiakki makeiset) maistuivat edellisten voimakkaiden salmiakkien jälkeen vähän valjuilta, mutta myöhemmin niiden miedompi ja anikseen vivahtava maku oli erittäin miellyttävä – tuotteen nimestä huolimatta.

IMG_9741.jpg

Pidin myös mäntsäläläisen Sahlmanin salmiakkitoffeesta. Kiva maku ja rakenne. Ostaisin toistekin.

IMG_9750.jpg

Sen sijaan en lämmennyt tälle ruotsalaisen Grenna Polkagriskokerin Saltlakrits-pötkölle. Maku oli ok, melko aniksinen, mutta syöminen jotenkin outoa. Pitäisikö tätä imeä vai purra? Jos puree, hampaat törmäävät pehmeämmän ulkokuoren jälkeen kovaan ytimeen, joka tarttuu hampaisiin niin, että on pelättävä amalgamiensa puolesta.

IMG_9747.jpg

Candywellin Kalle-salmiakkijauhe kalpeni valitettavasti Pöyröö puluverin rinnalla, vaikka tuote sinänsä oli oikein maukas.

IMG_9764.jpg

Namituvan tikkari on niin kuin tikkari. Ei ihan aikuisen miehen syötäväksi sopivaa, ja muutenkin vaikeaa karkinsyöjälle, joka ei malta olla purematta. Ja sitten tikkareissa vielä ärsyttää se, että ne kepit on yleensä tehty jostain pahvista, joka liukenee suuhun nopeammin kuin se makeinen. Tikkarin salmiakki oli kyllä hyvää.

IMG_9763.jpg

Fazerin salmiakkisuklaat sain kaupan päälle, mutta suklaan ja salmiakin yhdistäminen on mielestäni edelleen hieman epäilyttävää.

IMG_9767.jpg

Mitenkäs muut kioskilla asioineet: oletteko samaa vai eri mieltä ja olisiko pitänyt testata jotain muuta?

Kioski on avoinna ainakin syyskuun loppuun, joten vielä ehtii. Tsekkaa aukioloajat kioskin Facebook-sivuilta.

 

Salmiakkikioski:
Runeberginkatu 43, Eteläisen Hesperiankadun risteys
https://www.facebook.com/Salmiakkikioski

Kommentit (47)
  1. Tuo fazerin salmiakkisuklaa ei ole kovin onnistunut yhdistelmä. Muistaakseni Kultasuklaa tekee myös salmiakkisuklaata, mutta siinä suklaan seassa on apteekkarin salmiakkia muistuttavia salmiakkihippusia ja se toimii mielestäni ja muistaakseni paremmin.

    Mutta hyvä kun satuin lukemaan tämän postauksen, tekisi todella mieleni visiteerata tuolla kioskilla… Ehtisinköhän ensi kerralla kun pääkaupunkiseudulle hiippailen?

  2. Meillä kotona Pohjois-Satakunnassa sanottiin että ”hotkottaa”, kiellossa ”älä hotkota” tai sitten joku ”hotkalehtaa”, ymmärrän tämän yleisenä kiirehtimisenä/levottomuutena, säntäilynä. Myös muissakin yhteyksissä kuin syömisessä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *