Tag: puhe

Lapsen kehityksessä on monia hauskoja vaiheita, mutta yksi hauskimmista on se, kun lapsi alkaa kommunikoida muutenkin kuin itkemällä. Olemme jo usean kuukauden ajan ihastelleet, miten poika ymmärtää niin paljon asioita, ja hän esimerkiksi yllätti aiemmin syksyllä sillä, miten hän kävi etsimässä omat sukkansa keittiön lattialta, kun kyselimme: ”Missä sukat on?” Nyt olemme ihastelleet sitä, miten […]

Suuria uutisia! Ärrä on siis löytynyt! Emme olleet ärrästä varsinaisesti huolissamme, ja neuvolassakin kerrottiin, että äännevikoihin tartutaan vasta kuusivuotiaana, mutta tyttöä itseään alkoi häiritä, että hän ei osannut sanoa ärrää. Viime viikolla tyttö yksinkertaisesti päätti itse opetella ärrän ja alkoi harjoitella sitä hyvin sinnikkäästi. Hän aloitti ”dn-dn-dn-dn”-harjoituksella, jossa kieli on samalla alueella kuin ärrässä. Jo […]

Sano isi! ”E!” Ja sitten seuraavaksi sen ”isin” kimppuun!

Pienen jutuissa alkaa olla yhä enemmän järkeä. Hän toistelee sanoja perässä ja myös osoittelee asioita kertoen niiden nimen. Välillä on tosin osattava arvata kontekstin mukaan, mitä hän tarkoittaa, sillä äänteiden lausumisessa on vielä hieman hiottavaa: Hissi = issi Isi = issi Tai Täti = tätti Tähti = tätti Takki = tätti Tai Kukka = kukka Tukka = kukka Sukka = kukka. […]

Tyttö on viime viikkoina oppinut taas paljon uusia sanoja. Kaunein niistä ei ole ”ei-ei-ei”, jonka hän sanoo päätään puistellen. Se ei ole myöskään ”kukkuu”, vaikka lapsi toteaa se aivan oikeaoppisesti, kun hänelle sanotaan: ”Pestään käet”. Se ei ole ”haa-ukka” eikä ”pii-tää”. Kisaa eivät voita ”pois”, jonka hän sanoo riisuessaan, tai ”anna”, jonka hän huudahtaa yleensä […]

Bye-bye ei ole ainoa vieraskielinen fraasi, jonka tyttö on omaksunut päiväkodissa. Vielä yllättyneempiä olimme siitä, että hän tietää täsmälleen, mitä kuuluu sanoa esimerkiksi, kun hän… pudottaa lusikkansa lattialle kaataa maitopullonsa pöydälle levittää Epun naksukupin sisällön keittiön sohvalle tai horjahtaa ja kaatuu takapuolelleen. ”O ou!” Ja onpa hän keksinyt, että sitä voi käyttää myös, kun hän…. […]

Viikonloppuna anoppilasta lähtiessämme vilkuttelimme mummille ja vaarille hyvästejä, ja kuulin tytön sanovan isovanhemmilleen: ”Bye-bye!” Tänään, kun hain tytön päiväkodista ja asettelin häntä leikkikentällä kantoreppuun, hän kajautti sen taas kirkkaalla äänellään: ”Bye-bye!” Tähän hoitaja naurahti ja kertoi, että useammat lapset ovat alkaneet toivotella toisilleen bye-byet sen jälkeen, kun ryhmään tuli pieni amerikkalainen tyttö. Hän sanoo tietysti […]

Oletkos sinä kulta menossa Eppulin luokse? ”Ä.. phu.” Sanoitko sinä Eppu? ”Ee… phu.” No sanoithan sinä. Sano Eppu. ”E… ppu.” Eppu. ”E-ppu.” Voi miten hienoa! Sano isi! ”Ätää!”

Ei, ei täällä vielä(kään) puhuta, mutta on hauskaa havaita, miten pieni kuuntelee kovasti meidän puheitamme. Toimme tytölle Jyväskylästä kirpparituliaisena pienen kuvakirjan Opettelemme sanoja, ja se on ollut suuri hitti. Kirjaa on selattu potalla istuen kannesta kanteen ja takaisin. Välillä ylösalaisin. Olemme samalla kertoneet, mitä kuvia sivuilla on: tomaatti, koira, kissa, tuoli. Yleensä tyttöä ei hirveästi […]

Odotan kovasti sitä, että tyttö alkaa puhua. Tilasimme lapsen, joka alkaisi ensin puhua ja sitten kävellä, mutta toisin kävi. Olisi huomattavasti helpompaa kysyä suoraan häneltä, mitä hän oikein ajattelee, ettei tarvitse arvailla esimerkiksi näiden sanojen todellista merkitystä. Tässä omat tulkintani: Apua. Oli se ensimmäinen oikealta sanalta kuulostava sana, jonka tyttö päästi suustaan. Taisi olla vahinko eikä […]