Toinen kerta kypärän kanssa

Siinä se viikonloppu sitten menikin, luistelun merkeissä. Sunnuntaina teimme vielä toisen retken Halkolaiturin luistinradalle, jotta Rouvakin pääsi ihastelemaan, miten hienosti tyttö pysyy pystyssä luistimien kanssa.

Ja sanottakoon nyt vielä se, että tällä kertaa muistin myös kypärän. Se oli tarkoitus olla mukana jo edellisellä retkellä, mutta unohdin sen lähtiessämme kotiin. 

Alkuun meno näytti aika huteralta, mutta kyseessähän olikin vasta toinen kerta luistimilla.

Siitä se sitten kuitenkin lähti taas sujumaan.

Lopulta tyttö luisteli pieniä pyrähdyksiä isin ja äidin välillä. 

Ja hauskaa oli!

Toivotaan, että säät pysyvät vielä ainakin muutaman viikon pakkasen puolella, että täällä päästään käymään useampanakin viikonloppuna.