Työmatkasta, fillarista ja lastenistuimesta

Voit varmaan kuvitella, mikä on seuraus siitä, kun ei ole hetkeen pyöräillyt noin kilometrin matkaa pidempään ja sitten heittää kymmenen kilometrin työmatkan fillarilla molempiin suuntiin. On niin sanotusti haitari hellänä.

Yllätyin, että minulla meni pyöräillen lähes täsmälleen sama aika kotoa päiväkodin kautta töihin kuin julkista liikennettä käyttäen. Töissä oli toki käytävä vielä suihkussa. Päiväkotilogistiikka ratkaistiin niin, että tyttö keikkui minun selässäni kantorinkassa päiväkotiin, ja rinkka jäi sinne odottamaan Rouvaa ja kotimatkaa.

Pyörällä polkaistun työmatkan jälkeen olo oli energinen ja itseen tyytyväinen, ja tunsin heti vähemmän huonoa omaatuntoa siitä, että koko kesäloman aikana ei tullut harrastettua minkäänlaista liikuntaa.

Pyöräily oli niin kivaa, että päätimme vihdoin sijoittaa lastenistuimeen, ja nyt pitäisi löytää istuin, joka on mahdollisimman helppo irrottaa ja kiinnittää toiseen pyörään. Tällä hetkellä ykkösvaihtoehto on satulaputkeen kiinnitettävä Yepp Maxi -istuin ja lisäadapteri toista pyörää varten.

Onko jollain kokemusta sellaisesta tai jostain vastaavasta istuimesta?

Kyllä se takapuolikin taas pian tottuu ajatukseen työmatkapyöräilystä.