Vauva kasvaa vauhdilla

Lapsen kehityksen seuraaminen on ihmeellistä. Joka viikko hän vaikuttaa jotenkin paljon isommalta ja vantterammalta kuin vasta aivan pieni hetki sitten.

2012-07-03-748_-_version_3_2.jpg

Hänen kanniskelunsa vaatii koko ajan aiempaa enemmän voimia, ja pienimmät bodyt ja kireimmät sukkahousut alkavat olla hänen päällään jo aika pinkeitä. Käytämme öisin kertakäyttövaippaa, ja siinäkin siirryttiin jo kakkoskokoon.

Hän ei myöskään ole enää se passiivinen pötkylä, joka joko nukkuu tai syö, vaan hänestä on tullut hyvin aktiivinen seuraneiti. Päivisin hän ei nuku, vaan kaipaa juttuseuraa ja läheisyyttä.

Hän hymyilee paljon ja saattaa jopa päästää pieniä naurunkiljahduksia, kun hänelle juttelee. Hänen mummonsa huomasi, että hän seuraa tiiviisti kuvakirjojen kuvia, kun hänelle lukee ja kirjaa liikuttaa. Kun laulan hänelle aivan kasvojen edessä, hän saattaa innostua ja alkaa aukoa suutaan, aivan kuin haluaisi osallistua. Kun hänen äitinsä tanssii hänen edessään ja heiluttaa käsiään, myös hän alkaa heilutella käsiään.

En ole lainkaan perillä siitä, mitä lapsen pitäisi missäkin iässä tehdä ja oppia, mutta kaksikuisen vauva ei varmaan pitäisi vielä kääntyä vatsalleen. Silti yllätin hänet pari päivää sitten mahalleen kääntyneenä, vaikka olin jättänyt hänet selälleen sänkyyn. Sattumaa tai ei, se on selvää, että häntä ei voi enää jättää yksin reunattomalle hoitopyöydälle. Aika pian hän alkaa sitten ryömimään – ja kohta lähteekin jo yliopistoon.

Onhan se selvää, että lapset kasvavat ja kehittyvät tässä iässä kaikken eniten. On hassua, miten en ole aiemmin oikeastaan edes kiinnittänyt huomiota siihen, että vauvoja on erikokoisia. Nyt kun näemme puolivuotiaan tai vaikkapa kahdeksankuisen naperon, hän näyttää meidän tytsyymme verrattuna jo lähes aikuiselta.

Nyt alan ymmärtää niitä kommentteja, että nauttikaa tästä vauva-ajasta, sillä se kestää niin vähän aikaa. Rouva onkin jo pariin kertaan todennut, että meillä ei enää ole pientä vauvaa, vaan ihan iso tyttö. Niin no, toiset lapset syntyvät tämän kokoisena tai vieläkin isompina.

Vaan milloinkas tuo silmien ja hiusten lopullinen väri selviää? Tummat hiukset voivat ilmeisesti vielä muuttua aivan blondeiksi, mutta koska saamme selville, perikö tyttö äitinsä siniset vai isänsä vihreänkirjavat silmät?

Kommentit (12)
  1. Itselläni silmien väri vaihtui lopulliseen noin 5-vuotiaana. Synnyin sinisilmäisenä (isän silmien väri), nelivuotiaana silmät olivat virallisesti harmaat, kunnes muuttuivat lopullisesti vihreiksi (äidin silmien väri). Veljeni taas syntyi aivan pellavablondina, kunnes muuttui vähitellen täysin tummapääksi eli kaikenlaista voi tapahtua 😀

  2. Kiitokset vierailijoille kommenteista silmienväriasiaan! Mitä tahansa voi siis olla odotettavissa.

    Annamanna2: Kiitos! Vielä tämä tytsy ei ymmärrä oman peilikuvansa päälle.

    Vierailija (00:07): No, ei nyt mennä asioiden edelle.

    Vierailija (13:51): Kiitos!

    Ajatus: Niinpä, ei ole itsestäänselvyyksiä nämä asiat.

    Käykääpä vierailijat ja ”ei varmistetut” ihmeessä tekemässä tunnukset Lilyyn ja palatkaa sen jälkeen tälle palstalle klikkaamaan ”Seuraa palstaa”.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *