Yhteinen lapsi ystävän kanssa

Katsoimme viime viikonloppuna romanttisen komedian Friends with Kids. Odotukset eivät olleet korkealla, joten elokuvalla oli hyvät mahdollisuudet yllättää positiivisesti. Ja sen se tekikin.

Elokuvassa neljääkymppiä lähestyvät parhaat ystävykset, mies ja nainen, kuulivat biologisen kellon tikityksen niin voimakkaasti, että päättivät hankkia yhteisen lapsen, sillä kummallakaan ei ollut sopivaa kumppania, kenen kanssa lisääntyä. Heillä ei ollut aikomustakaan liittää järjestelyyn romanttisia tunteita tai muuttaa yhteen.

Elokuva oli toki loppuratkaisuineen hyvin ennalta-arvattava, mutta se herätti myös ajatuksia teemallaan.

Aloin pohtia, että jos vaihtoehtoina on

• jäädä odottamaan ”sitä oikeaa” sillä riskillä, että jää kokonaan lapsettomaksi
• pokata joku lisääntymishaluinen ja pamauttaa naimisiin, jos tärppää
• käyttää pakasteisää ja kasvattaa lapsi yksin (mahdollista vain naisille) tai
• pyytää apuun luotettava ja pitkäaikainen ystävä, johon ei tunne mitään seksuaalista vetoa, ja sopia yhteishuoltajuudesta

mikä vaihtoehdoista on vähiten huono?

Veikkaan, että kaksi ensimmäistä ovat yleisimpiä ja kolmas taas monelle naiselle liian pelottava. Mutta tapahtuuko tuota neljättä vaihtoehtoa oikeassa elämässä? Voisiko se toimia käytännössä?

Ja tapahtuisiko se muumimukissa vai luomusti?