Kirjoitin jokin aika sitten ristiriitaisesta suhteestani äänikirjoihin. Minulta tuppaa kuunnellessa katoamaan kirjan suurempi juoni, eli kertomuksen kaari, ja huomio keskittyy pikkuseikkoihin. Se on kiinnostavaa ja viehättävääkin, mutta vain silloin, kun kirja on jo ennalta tuttu. Kesäloma-autoiluun varasin mukaan Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan äänikirjana. En ole lukenut tuota suosikkiteosta, mutta koska siltä ei ole voinut välttyä […]

Huomasin eilen Hesarin artikkelin (jota en nyt valitettavasti löydä linkitettäväksi) #1poiskirjannimestä-Twitter-villityksestä. Tässä Twitter-tempauksessa ideana on poistaa yksi merkityksellinen kirjain kirjan nimestä, keksiä uuudelle nimelle selitys ja julkaista nimi ja selitys Twitterissä. Muiden kehittelemiä kirjan nimiä ja niiden selityksiä voi seurata täällä. Hihittelyvaroitus! Tällä hetkellä uusimpia nimiväännöksiä ovat mm. Anni Polva – Kun olin Peni. Elämäni […]

  Tässä blogissa on heinäkuussa kirjahyllyteemakuukausi. Päätin niin, koska peräti kaksi ihmistä oli klikannut sydämen eräälle kommentilleni kirjahyllynjärjestelykeskustelussa (ja koska olen jälleen kerran monen kirjan loukussa, enkä ole saanut luettua yhtään teosta loppuun saakka.) Olen kyläilemässä appivanhempieni luona. Ja heidän kirjahyllyjensä luona. Erityisesti kaunokirjallisuushylly on tullut vuosien varrella hyvin tutuksi, ja nytkin minun piti heti […]

  Esittelin huhtikuun alussa (!) vasta järjestetyn kotimaisen kirjallisuuden kirjahyllymme. Nyt vasta voin kertoa, että toinenkin kolmesta kotikirjahyllystämme on kuosissa (vuoroaan odottavat vielä tietokirjahylly sekä lastenkirja-sisustuskirjahylly, jota ei ole edes vielä olemassa). Tämän hyllyn järjestely ei mennyt kädenkäänteessä – vai pitäisikö sanoa tomuhuiskan heilautuksessa – mutta siitä huolimatta tai juuri siksi haluan nyt antaa ohjeet […]

  Sitä vain, että löysin juuri uuden lempitaiteilijan ja uuden lempitaidesivuston, kiitos bloggarikollega Suvin. Suvi sur le vif -blogi on kaunis, rauhallinen ja inspiroiva. Eilen Suvi oli vinkannut The Print Atelierista, jonne minäkin päädyin klikkailemaan ja ihastelemaan.  Erityisesti ihastuin kanadalaisen Julie Artachon taiteeseen. En osaa päättää, pidänkö enemmän kirjakaaoskuvasta vai haikeankauniista maisemakuvista. Kirjakuvan nimi on muuten […]

  Olen lukenut kirjan, jossa ei tapahdu mitään, mutta jonka tunnelma oli niin intensiivinen, että venytin työmatkaani saadakseni nauttia kirjasta mahdollisimman monta sivua kerralla. Ensimmäinen (aikuisiän) tutustuminen nobelisti Ernest Hemingwayn tuotantoon oli siis hyvin onnistunut. Halusin lukea juuri kuulun Vanhus ja meri -romaanin, koska siitä(kin) oli paljon keskustelua keväisen Hemingway-arvonnan yhteydessä. Sitten Tupa – Keittiö […]

  Niin, olisi kiva kuulla vastauksia otsikon kysymykseen ja samalla saada kenties itsellekin uusia seuraamiskohteita. Kerro siis – ja mieluusti linkin kera!   Minä seuraan esimerkiksi:   – Margaret Atwoodin nettisivuja ja Facebook-sivua. Atwood on kiinnostava jo siksi, että hän on hyvin aktiivinen someilija ja jakaa usein myös kirjoitusvinkkejä. Atwood löytyy myös Twitteristä. – Haruki Murakamia […]

Sain luettua Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat -romaanin. Monien muiden tavoin ostin kirjan heti sen ilmestyttyä viime syksynä, mutta lukeminen siirtyi ja siirtyi. Tuntui, että kirja on niin suuri, että se vaatii sille kunnolla pyhitetyn lukuajan – keskittymisrauhan ja ajattelutilaa. Tuo aika koitti nyt juhannuksena. Olin oikeassa teoksen suuruudessa, ja juuri tuon suuruuden takia haluan […]

Saatan mennä kesälomallani muutamaksi päiväksi Viroa kiertelemään, joten kaipaan kirjavinkkejä matkalle. Vaikka iloitsin taannoin kovasti, kun Viro oli Helsingin Kirjamessujen teemamaana, huomaan, ettei kirjatietous tarttunut sieltä juuri päähäni… Mari Saatin Lasnamäen lunastajan olen lukenut ja Viivi Luikin Varjoteatterin aikonut lukea, mutta siinäpä se.  Ehdotuksia sekä uudesta että vanhemmasta virolaiskirjallisuudesta saa esittää! Tai jos niitä ei […]

  Vaikka lukeminen on minusta ihanaa, en suinkaan valitse (kaikkia) lukemiani kirjoja sillä perusteella, että oletan niiden olevan ihania. Herman Kochin Illallinen päätyi lukemistooni siksi, että ystävä lähetti tekstarin: ”Illallisessa on sujuvaa kerrontaa ja ilkeitä ihmisiä. Haluatko lainata?” Halusin. Vaikka esimerkiksi Gillian Flynnin Kiltin tytön hahmojen julmuus ja kierous tuntuivat minusta etenkin loppua kohden liioitellulta […]