Heathers-musikaali Jyväskylässä on yksinkertaisesti loistava
Jyväskyläläinen Kulissi-teatteriyhdistys on siitä huippu, että se ei tyydy puolivillaiseen. Siitä asti, kun olen Kulissin kesäteatteriesityksiä käynyt katsomassa, olen saanut ihailla niin Oliverin, Pienen kauhukaupan kuin The Rocky Horror Show’n kaltaisia maailmanluokan musikaaleja suomalaisella näyttämöllä.
Nyt Kulissi on saanut esitysoikeudet Heathers-musikaaliin, jonka on kääntänyt ja ohjannut Pyry Keto. Alkuperäisen musikaalin teksti, musiikki ja sanoitukset ovat Laurence O’Keefen ja Kevin Murphyn käsialaa, ja musikaali puolestaan perustuu vuonna 1989 ilmestyneeseen Heathers-elokuvaan. Siis West Endistä suoraan Jyväskylän Laajavuoreen!
Minulle elokuva ja musikaali eivät olleet entuudestaan tuttuja, joten katsoin esitystä tyhjänä tauluna. Se oli ehkä hyväkin juttu, sillä en voinut vertailla suomennoksia englanninkieliseen teokseen. Sain vain hypätä mukaan intensiiviseen pyöritykseen.
Westerbergin lukion lukuvuosi on alkamassa, ja Veronica Sawyer miettii, miten selvitä hengissä viimeisestä vuodesta ennen yliopisto-opintoja, lukio kun tuntuu taistelutantereelta. Hän lyöttäytyy yhteen koulua hallitsevien kolmen Heatherin joukkoon, jotta saisi olla rauhassa kiusaajilta. Kappaleet Kaunista ja Karkkikauppa esittelevät vauhdikkaasti musikaalin lähtökohdan: lukion raadollisen maailman ja kovimman Heatherin ylivallan.
Veronica kokee ristiriitaisia tunteita kuin Mean Girlsissä ikään: lapsuudenystävä Martha ei ole tarpeeksi cool Heathereille eikä amerikkalaisen jalkapallon pelaajille, mutta tätä pitäisi ehkä kuitenkin puolustaa kiusaamiselta… toisaalta silloin oma, vasta saavutettu asema saattaisi vaarantua.
Tarpeeksi cool ei ole myöskään älykkö outolintu Jason Dean, joka pukeutuu mustiin, lukee kirjoja eikä piittaa paskaakaan koulun hierarkiasta. Veronica ihastuu ja oppii vasta myöhemmin, että J. D:n syrjäytyneisyys onkin melko äärimmäistä ja tuhoisaa. Näistä tapahtumista kertovat mukaansa tempaavat biisit Kreisin hauskaa, Kuollut nainen kulkee ja Sielu sisälläin.
Heathers sekoittaakin kevyttä musiikkia ja huumoria vakaviin asioihin: koulukiusaamiseen, seksuaaliseen väkivaltaan, murhiin ja itsemurhiin. On tavallaan ristiriitaista, miten hyvän fiiliksen vauhdikas esitys jättää.
On myös paradoksi, että musikaalin symppiksimmät ja hauskimmat hahmot ovat Ram ja Kurt (Teemu Kalliokoski ja Vinski Santaniemi), amerikkalaisen jalkapallon pelaajat, koulun pahimmat öykkärit. Huolimatta törkeästä käytöksestä ja seksuaalisesta ahdistelusta parivaljakko on täynnä hupaisaa veijarikomiikkaa. Kalliokoski ja Santaniemi ovat loistava tiimi, joka pelaa hyvin yhteen. He saavat esittää joitakin musikaalin mainioimpia kohtauksia, kuten kömpelöä strippaamista ja tarttuvan Ei kestä –kappaleen. Loppuajan kaksikko kekkuloikin bokserisillaan.
Joku voisi ajatella, että Ramin ja Kurtin esittäminen tällaisessa valossa tukee pojat ovat poikia -ajattelua ja sitä, että sympatiat ovat häirikön puolella, jos nämä vain ovat suosittuja. Tällaisen kritiikin kärki toki osuu kohteeseensa, mutta Ram ja Kurt ovat silti hupaisia hahmoja.
Ryppyotsaisimpien kannattanee siis jäädä kotiin, muiden kannattaa ostaa liput. Esityksiä on vielä 23.8. asti.
Musikaali nousi heittämällä suosikkieni joukkoon, ja olenkin kuunnellut Heathersin soundtrackia lakkaamatta. Rakastan sitä. Kun viimeinen laulu loppuu, aloitan taas alusta. Kappaleet kuljettavat hienosti juonta eteenpäin — melkein kuin olisin yleisössä ja seuraisin lavan tapahtumia. Kuuntelen soittolistaa siihen asti, että näen Heathersin jälleen lavalla, on se sitten jossain päin Suomea tai ulkomailla.
Katsoin myös Daniel Watersin elokuvan, johon musikaali perustuu, mikä ei sitten ollutkaan ihan samanveroinen kokemus. Henkilöhahmot eivät oikein päässeet syvenemään, ja tapahtumasta toiseen hypittiin pikavauhtia. Kuvaus oli kömpelöä, eivätkä Ram ja Kurt yhtään niin hauskoja!
Oli leffassakin toki omat komedialliset hetkensä (kuten homouden päättely kivennäisvesipullosta), mutta nostan silti hattua sille, että moisesta filkasta saa menestyneen musikaalin. Toisaalta Laurence O’Keefe ja Kevin Murphy ovat sanoneet rakastavansa Heathers-elokuvaa, joten ehkä se ei ole ihmekään.
Onko Heathers sinunkin suosikkiesi joukossa vai ihan uusi tuttavuus?
***
Muita ihania musikaaleja:
Myrskyluodon Maija (paras ikinä)
