Joulukirjat ovat oma genrensä

Jouluiset, jouluna luettavaksi tarkoitetut kirjat ovat minulle melko uusi tuttavuus. Olen ehkä tiedostanut niiden olemassaolon mutta en ole tuntenut erityistä mielenkiintoa niiden lukemista kohtaan. Parin viime vuoden aikana niitä on kuitenkin alkanut näkyä sosiaalisen median kirjakuplassani niin paljon, että joulugenren kirjat houkuttelivat minutkin ilmiöön mukaan.

Useimmat joulukirjat (kuten myös elokuvat) tuntuvat olevan romanttisia komedioita, mutta toki joulun aikaan sijoittuvia dekkareitakin on. Jotkut kirjailijat tuntuvat erikoistuneen nimenomaan joulukirjoihin!

Olen viime aikoina kuunnellut joulukirjoja täysin tarkoituksella. Toiset niistä ovat loppujen lopuksi aika yhdentekeviä, toisista taas todella välittyy joulun tunnelma niin, että oma juhlamieli alkaa nousta. Joissakin kirjoissa ei ole muuta jouluista kuin tapahtuma-aika. P. D. Jamesin novellikokoelma Kuolema joulupäivänä kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.

P. D. James: Kuolema joulupäivänä

Kuolema joulupäivänä -teoksessa on kuusi novellia, jotka ovat enemmän tai ei ollenkaan jouluisia. Tarinoita yhdistää joulun sijaan koston ja ihmisluonnon kylmäverisyyden teema: kirjan henkilöitä ei omatunto juuri kolkuttele.

Selvästi jouluisin novelli on Joulupukkimurha, joka on ihastuttavan perienglantilaiseen dekkarityyliin kirjoitettu — tästä tulee mieleen Hercule Poirot! Jojo-novelli kertoo murhasta joulupäivänä, mutta muut kertomukset eivät joulua juuri mainitse. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö Jamesin teos sopisi kuunneltavaksi juuri nyt.

Suosikeikseni nousee kaksi novellia. Toinen on nimeltään Tyttö joka rakasti hautausmaita. Nuori tyttö jää pienenä orvoksi: äiti on kuollut synnytykseen, ja isän kohtaloon pidetään etäisyyttä. Sukulaiset, joiden luona tyttö asuu, huolehtivat tämän perustarpeista mutta pysyttelevät kaukana — ja häipyvät heti, kun tyttö pystyy huolehtimaan itsestään. Hautausmaita rakastava tyttö palaa aikuisena etsimään isänsä hautapaikkaa ja päätyy samalla taloon, jossa isän ja muun perheen kohtalo määritettiin.

Toinen novelli, josta pidin, on Aivan ihastuttava talo. On aviomies, joka kohtelee vaimoaan huonosti. On vaimo, joka ottaa sen alistuneesti vastaan. On ihastuttava talo. On murhayritys, jonka sävelet ovat lukijalle selvät saman tien, mutta se ei haittaa. Henkilöiden toimintaa, motiiveja ja ajattelua on silti kiinnostavaa seurata.

Uhri-novellissa mies päättää tappaa vaimonsa uuden miehen, ja prosessia kuvataan tarkasti. Herra Millcroftin syntymäpäivässä isä pelaa jonkinlaista outoa mind gamea lastensa kanssa. Jokainen P. D. Jamesin novelli on varsin synkkä.

Milly Johnson: Kirsikoita ja joulun taikaa

Milly Johnsonin kirjaan sain vinkin aiemmassa postauksessa, kiitos siitä! Kirsikoita ja joulun taikaa -teosta lukiessa joulu ei unohdu missään vaiheessa, mikä on tietenkin vain myönteistä. Romaani on todellinen joulufiilistelykirja, sillä siinä syödään paljon jouluruokia, annetaan lahjoja, pelataan seuraleikkejä, kuunnellaan jouluradiota ja ollaan yhdessä.

Lumimyrsky yllättää kuusi matkalaista, jotka löytävät suojaa tyhjillään olevasta majatalosta. Jack ja Mary ovat esimies ja alainen, joista ensimmäinen ei osaa antaa arvoa toiselle ja joista toinen haluaisi vihdoin ansaitsemaansa huomiota. Bridge ja Luke ovat tulleet kirjoittamaan avioeropaperit. Charlien ja Robinin taas oli tarkoitus viettää joulu luksushotellissa, mutta nyt he päätyvätkin hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Joulupäivien aikana ventovieraat tutustuvat toisiinsa ja alkavat nähdä sekä itsensä että toisensa uusin silmin.

Teoksen tunnelma on lämmin ja hauska. On mukavaa, kun juonenkäänteitä ei haeta turhalla kiistelyllä, vaikka Lukella ja Bridgellä onkin riitaisa menneisyys. Kirjassa käsitellään paljon ihmissuhteissa olemista ja niiden eteen toimimista.

Mukavaa on myös se, että toisin kuin esimerkiksi monissa amerikkalaisissa komediasarjoissa, kasvissyönnistä ei tehdä vitsiä. Luke on menestyneen kasvisruokafirman omistaja, ja Jackin yritys tuottaa vegeskonsseja. Hupaisa yksityiskohta tosin on kirjan kanteen päätyneet parsakaalit, jotka leijailevat sulassa sovussa jouluisten elementtien seassa — kasviksella kun oli olennainen rooli Luken firman synnyssä.

Myös kirjan nimeä voi loppua kohden tulkita uudestaan, sillä taika ei viittaa pelkästään joulun tunnelmaan, vaan teoksessa todella tapahtuu ihmeitä.

Kulttuuri Kirjat

Joululoman lukulista

Tänään on lukukauden viimeinen työpäivä. On oppitunti, pienimuotoinen talvijuhla, kokeiden korjausta ja verkkokurssin tehtävien tarkistusta, mutta sen jälkeen alkaa loma! Olen ollut viime viikot poikkeuksellisen väsynyt, joten todella odotan tulevia vapaapäiviä.

Toivon, että saan lukea joululomalla mahdollisimman paljon. Aattoyön ihana perinne on avata lahjakirja ja lukea tunnelmavalon hämyssä, laadukas (!) lahjakonvehtirasia käden ulottuvilla. Tiedän, että tänä vuonna kovasta paketista paljastuu Kristin Hannahin Tomun ja tuulen maa. Teos kertoo Elsasta, joka menee naimisiin miehen kanssa, jota ei rakasta. Kymmenen vuotta myöhemmin keskilännessä riehuvat tomumyrskyt ja sekä talouden että avioliiton tilanne on katastrofaalinen. Elsa joutuu punnitsemaan tulevaisuuttaan: kumpi painaa vaa’assa enemmän, oma tulevaisuus vai rakastettu kotiseutu?

Tomun ja tuulen maa on saanut moitteita pelkässä kurjuudessa rypemisestä. Uskon, että kritiikille on syynsä, mutta odotan myös kiinnostavaa kuvausta ihmisestä kovissa olosuhteissa.

Lahjakirjan lisäksi lomapinossani on L. M. Montgomeryn Runotyttö etsii tähteään. Luin edellisen osan, Runotyttö maineen polulla, vähän aikaa sitten, enkä malta odottaa Emilian tarinan jatkumista. Teos keskittyy Emilian kosijoihin, mutta lisäksi Emilian kirjailijuus kasvaa: ensimmäinen romaani on tuloillaan. Luin, että Montgomery kärsi masennuksesta viimeistä Runotyttöä kirjoittaessaan ja että se näkyy kirjassa — on mielenkiintoista lukea teosta myös tästä näkökulmasta.

Anneli Kannon Rottien pyhimyksestä olen lukenut ja kuullut niin paljon suitsutusta, että lienee aika vihdoin lukea se itsekin. Odotan historian tapahtumiin sukeltamista, menneen ajan ihmisten elämään pääsyä. Uskon sen olevan helppoa, sillä kirjailija on tehnyt valtavan taustatyön. Lukijan ei tarvitse muuta kuin nauttia mielikuvitusmatkasta 1500-luvun Suomeen — ja kirjan luettuaan matkata Hattulan kirkkoon ihmettelemään Eevaa ja Aatamia, joiden sukukalleudet on peitetty saunavihdoilla viikunanlehtien sijaan!

Laatukirjallisuutta edustaa myös kirjapinon viimeinen, Anni Kytömäen Margarita. Kytömäen teokset ovat hitaita, ehkä haastaviakin kirjoja, jotka kuitenkin lopulta palkitsevat lukijan. Margarita kertoo kolmen päähenkilön avulla metsien ja ihmisten historiasta. Odotan kuvausta hierojan ammatista ja Kivitaskun kaltaista elämystä. Pelkään tekstin raskautta ja lukemisen sakkaamista.

Mikäli lukeminen sujuu, luulisin, että neljä kirjaa kahden viikon joululomalla on mahdollinen saavutus.

Onko sinulla joululomaa? Mitä aiot jouluna lukea?

Kulttuuri Kirjat