Elämä on juhla

Viime viikot ovat olleet lähinnä pelkkää myötätuulta; erityisen hyviä, iloisia, energisiä ja onnekkaita päiviä. Usein varon kertomasta ääneen sen, että kaikki rullaa, koska olen jokseenkin taikauskoinen (tai sitten minuunkin on juurtunut pessimistiä suomalaista asennetta ”kaikki kuitenkin pian menee päin mäntyä”). Mutta nyt mennään tällä, ja näin on hyvä.

On aivan mahtavaa, että kesäiset, lämpimät, aurinkoiset säät viimein saapuivat. On niitä odotettukin. Kyllä tuo aurinko vaan tekee ihmiselle ihmeitä. Olen urheillut paljon; pyöräillyt ympäri Helsinkiä, lenkkeillyt, nauttinut kaikin tavoin ulkona oleilusta. Se energisyys, mitä valo, ulkoilu ja liikunta tekee, se lisää entisestään hyvää fiilistä. Olo on ollut höyhenen kevyt ja huoleton. Tämän vuoksi olen nukkunut tosi hyvin, mikä taas omalta osaltaan lisää sitä hyvää fiilistä. Unettomuus tekee minusta lamaantuneen ja kireän. Olen parhaimmillani, kun olen saanut nukutuksi pitkät, sikeät, kunnon yöunet. Olen sellainen, että tykkään touhuta ja puuhata paljon, ja jos olen väsynyt, tuntuu, ettei minusta ole tekemään yhtään mitään. Tänään olen ylityövapaalla. Nukuin yhdeksän tuntiset yöunet, kävin kollegallani kirkastavassa kasvohoidossa heti aamusta, pyöräilin vajaan 18 kilometriä, kävin Sinisen Huvilan Kahvilassa lattella ja nyt nautiskelen suihkun raikkaana eilen tekemääni kanttarellirisottoa kotona. Vajaan tunnin päästä treffaan ystäväni Mayan Café Carusellissa. I h a n a a.

Ja ehei, ei minun elämäni aina ole ruusuilla tanssimista, ihanaa ja kivaa, mutta eihän meillä kellään! Olen oppinut elämästä sen, että mitä suurempia (tai vaikka niitä pienempiä) vastoinkäymisiä eteen tulee, ne on tarkoitettu tulevan ja ne on tarkoitettu haasteiksi. Ne kasvattaa ihmistä oikeaan suuntaan. Sitä pystyy suhtetuttamaan asioita paljon paremmin. Eikä tartu elämän jokaiseen pieneen epäkohtaan. Kaikille asioille me emme voi mitään, mutta sille me tässä elämässä voimme paljonkin, että miten me suhtaudumme eteemme tuleviin asioihin. Olipa ne sitten hyviä tai huonoja. Itse koetan suhtautua elämään myötätuntoisesti ja nauttia niistä arkisista, pienistäkin asioista. Esimerkiksi näistä, mitä olen tässä vaikkapa tänään puuhastellut. Elämä on kaikesta huolimatta aina hyvää, ja kliseistä mutta totta, elämä on juhla, muistakaa se.

Energistä viikkoa kamut!

tsygä.jpg

Tämä kuva on otettu viime viikkoiselta pyöräilyretkeltä, kun menin ja heitin viimein talviturkin!

 

Kommentit (0)