Tag: tajunnanvirtaa

”The mind is like water. When it’s turbulent it’s difficult to see. When it’s calm everything becomes clear.”

Koen, että minulla on elämä ennen sairastumista ja elämä sairastumisen jälkeen. On myös jotain hienoisia rajapintoja, joihin sekoittuu koko tuo tapahtunut, ettei mitään alkua ja loppua oikeastaan koskaan ollutkaan.

Kuulen aika usein (lähinnä miespuolisilta henkilöiltä) sitä, että ”miten sinä voit olla muka masentunut, kun sinä olet niin kauniskin?” Tämä saa minut näkemään punaista. Aivan kuin kauneus olisi joku suojakilpi sille, ettet voi sairastua vakavasti. Joskus saatan vaan ajatella, että tämä ihminen ei tiedä tästä asiasta, joten turha tässä on tämän kummemmin vihastua. Harvoin kuitenkaan pystyn ottamaan […]

Joskus käy myös niin, että kun saa uudestaan kirjoittamisen kipinästä kiinni, alkaa tekstiä pulppuamaan. Kuin itsestään.  Halusin tulla kirjoittamaan tärkeästä aiheesta, jota olen viime päivinä pureskellut. Olen kamppaillut näiden asioiden kanssa aikaisemminkin ja takuulla myös joskus kirjoittanut aiheesta. Nyt kuitenkin kun aikaa on kulunut ja jotain olen itsestäni terapian avulla oppinut, haluaisin avata oivallukseni. Niin […]

When saying yes to life of shadow and light, my suffering is done, and I come alive. Pieni tauko kirjoittamisesta tuli tarpeeseen. Palatakseni vielä tuohon edelliseen ja sen kautta sitä edelliseen postaukseen. Olen tavallaan harmissani siitä, että blogini kommenttikenttä on suljettu, eivätkä lukijat pääse sitä kautta ääneen, mutta myönnän, että samaan aikaan olen helpottunut. Joka […]

  Hei rakkaat lukijat ja ennen kaikkea loisteliasta alkanutta uutta vuotta teille jokaiselle! Viimeisimmästä kirjoituskerrasta on vierähtänyt tovi; vahingossa ja tarkoituksella, mutta täällä ollaan taas. Varmasti tämä vuosi tulee olemaan blogin sisällön suhteen hiukan erilainen, mutta pysytään kuitenkin samoissa teemoissa; Fight is not over yet. Lupaan avata myös alkuvuonna blogin kommenttikentän takaisin – sitä kaivataan. Kaipaan sitä […]

Terapeuttini sanoi muutama viikko sitten minulle mieleenpainuvasti, että ilman auringonpaistetta ei myöskään ole varjoja. Meillä kaikilla on oma ”dark side” halusimme tai emme. Jotta meillä on valo, meillä on oltava myös se pimeys. Varjoisa puoli. Minusta ajatus on lohduttava. Pyrin itse aina näkemään ihmisissä valon. Vaakkumaton hyväuskoisuus kanssaihmisiin saattaa joskus tehdä sen, että se sumentaa […]

Yleensä tulen kirjoittamaan vain siitä syystä, että minulla on siihen suoranainen tarve. Koen tuolloin, että olen esimerkiksi terapiaistunnon (tai jonkun mielenkiintoisen dokumentin, ystävän neuvon, workshopin, joogatunnin, tai mitä ikinä) avulla oivaltanut jotain sellaista itsestäni / käytöksestäni / toimintatavoistani tms. josta voisi olla myös hyötyä lukijalle, hänen peilatessaan omaa itseään / käytöstään / toimintatapojaan. Tai että […]

Hoitotahojen (ja viisaiden läheisteni) toimesta minulle kerrottiin moneen kertaan tilanteissa, (joissa sain pahasti ihmissuhteista takkiini) – sinun täytyy oppia rakastamaan itseäsi, ennen kuin voit rakastaa muita.  Usein ajattelin, että ihan oikeasti, miten tuo on mahdollista? Yhtäkkiä alkaa tosta noin vaan rakastaa itseään? Ja koin, että enkös minä nyt ihan riittävästi rakastanut, jos yritin pitää itsestäni huolta […]

Viimeiset päivät olen pohtinut miesten ja naisten asemaa tässä yhteiskunnassa. Yksin, ja ystävien kanssa. Olen miettinyt, että miten saada tekstiksi tänne se kaikki, mitä päässäni liikkuu ja mitä koen – ilman, että tekstistä tulee liian rankkaa tai sekavaa luettavaa tai ylipäänsä vääriä käsityksiä. En puhu nimillä tässä, mutta kerron yleisesti nyt mitä tarkoitan näillä pohdinnoillani. […]