Lempeämpi Sinä

Olen viime aikoina kuunnellut äänikirjoja – Joe Dispenzan Luo itsesi uudelleen: Opas mielen rajoitteiden purkamiseen ja Harri Virtasen Trauma ja rakkaus : Eli kuinka selviytyä mahdottomasta. (Tosin joudun kuuntelemaan näitä tehdessäni jotain, sillä makuulle mennessä nukahdan, olen täysin ehdollistunut siihen). Näiden kirjojen lisäksi otin neljän viikon Lempeämpi minä -valmennuksen, joka on Joyllan ja FitFarmin yhteistyö.

Ensimmäisellä viikolla käsittelyn alla oli aiheet mitä on positiivinen psykologia ja itsemyötätunto ja tietenkin tehtävät näihin liittyen. Toisella viikolla oli tunteiden merkitys hyvinvoinnin ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta, joka sisälsi esimerkiksi itsemyötätuntokirjeen ja kiitollisuusharjoituksia. Kolmannella viikolla pureuduttiin omiin vahvuuksiin ja niiden valjastamiseen. Ja nyt, vikalla viikolla on aiheena ihmissuhteet kukoistuksen keskiössä. Me ihmiset kun olemme sosiaalisia eläimiä ja lopulta tarvitsemme toisia ihmisiä – esimerkiksi kuuluaksemme johonkin.

Olen halunnut purkaa tänne ajatuksiani ja oivalluksiani ja ajattelinkin nivoa itsemyötätuntoon liittyviä aiheita yhteen tänään. Nämä voi olla tosi itsestäänselviä monelle, mutta toisaalta voi antaa aivan uusiakin näkökulmia asioihin. Ensinnäkin tuo Joe Dispenzan kirja on ihan mieletön – Suosittelen lukemaan / kuuntelemaan. Tykkään itse äänikirjoista, koska kuunnellessa voi puuhata helposti jotain muutakin, esimerkiksi treenata tai siivota. Kirjassa on äärimmäisen mielenkiintoista faktaa siitä, miten me kaikki tässä maailmassa ollaan lopulta energiaa ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Kirja perustuu pitkälti kemiaan ja neurotieteeseen. Tuon kuunneltuaan ymmärtää sen, miten ihminen vetää puoleensa juuri niitä asioita, mitä se haluaa / ei halua – tarpeeksi vain kun on ajatusta ja tunnetta mukana.

Tuo Trauma ja rakkaus -kirja käsittelee sitä, miten traumatisoitunut ihminen voi eheytyä suhteessa – olipa se sitten vaikka parisuhde tai terapiasuhde. Jo kirjan alussa kerrotaan, miten traumatisoituminen ei ole mielen sairautta vaan mielen täysin terve mekanismi toimia, jos tulee eteen joku henkisen kantin ylittävä tapahtuma / toistuva sellainen. Useimmat traumatisoituu ennen kuudettatoista ikävuottaan ja kaikista kivuliaimpia traumoja kannettavaksi on niiden ihmisten aiheuttamat traumat, jotka ovat niitä kaikkein läheisimpiä ja rakkaimpia. Eli lähisuhteeseen liittyvät traumat (vaikkapa jatkuva laiminlyönti) voi aiheuttaa ihmiselle pitkäaikaista tuskaa ja kärsimystä. Se tietenkin vaikuttaa elämään ja ihmissuhteisiin.

Sitten jos mennään tuohon valmennuksen ydinaiheeseen eli itsemyötätuntoon. Se on tosi tärkeä oppi meille kaikille. Elämä on paljon helpompaa, kun me pystymme olemaan myötätuntoisia itseämme kohtaan. Silloin me kykenemme olemaan myötätuntoisempia myös muita kohtaan ja ymmärtämään paremmin toisia ihmisiä. Itsemyötätunto on myös terveiden rajojen asettamista. Helpommin sanottu kuin tehty? Itsemyötätunto onkin elämän mittainen tehtävä, eikähän me ihmiset olla muutenkaan koskaan valmiita. Mutta itsemyötätunnon harjoittaminen on yksi tärkeimmistä asioista, mitä voit elämänlaatusi eteen tehdä.

Ja miten nämä kaikki nyt liittyy toisiinsa? Paljonkin! Ajatellaanpa, että pidät esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjaa päivittäin. Kirjoitat sitä ajatuksella, mutta myös tunteella. Muistat unelmoida. Unelmoidessa elät unelmat mielessäsi läpi, kuin ne olisivat jo totta. Silloin kasvatat sellaista energiaa, joka vetää puoleensa juuri niitä asioita, mitä sinä toivot ja haluat elämältäsi. Ihminen, joka on vaikkapa pitkään ollut masentunut ja ahdistunut (minä hyvänä esimerkkinä), on niin fakkiutunut niihin tiettyihin ajatuskehiin. Sen lisäksi, että mieli kulkee samoja hermoratoja pitkin, keho muistaa kipeät tunteet, ja joskus kehoreaktio tuleekin ennen ajatusta.

Jotta näiltä pitkässä juoksussa haitallisilta raiteilta päästäisiin uusille raiteille, tarvitaan toistoa. Mielen treenausta. Se onkin lohdullista, että toistamalla jotain asiaa, me voidaan muuttaa meidän elämää. Minua itseäni ainakin lohdutti todella paljon tieto siitä, että traumatisoituneenkin on mahdollista eheytyä. Lukiessani aikoinaan Jäljet kehossa -kirjaa, hoksasin, että minulla on kaikki välineet parempaan elämään omissa käsissäni. Toki tarvitsen ihmisten tukea ja apua, mutta loppupeleissä se olet sinä itse, joka pystyy muuttamaan kurssin. Olipa tilanteesi millainen tahansa.

Toiveikasta ja myötätuntoista kevättä!

Kommentit (0)