Kuulumisia ja energiahoitoa

Olemme miettineet, (ehkä en ole vielä kirjoittanut tästä..?) terapeuttini kanssa, että terapiaa vähennettäisiin kahden viikkokerran sijasta yhteen kertaan / vko. Molemmat olemme tästä kokeilusta yhtämielisiä ja sitten kesäkuun alkupuolella katsotaan, onko tarve kuitenkin jatkaa kahdella kerralla. Toki tilanteeseen reagoidaan jo aiemmin, jos alkaa tuntua, etten pärjää näin. Vahvasti kuitenkin tahdon uskoa, että pärjään. Uskon niin. Onhan minulla terapian lisäksi ulkopuolista apua muutenkin. SOS -kriisikeskuksen Marenaakin menen tapaamaan ensi viikolla.

Työt ovat sujuneet koko tämän ajanjakson (sairastumiseni jälkeisen työhönpaluun) jälkeen koko ajan, vähitellen paremmin. Muutaman päivän olin viime viikolla poissa, koska voimani olivat aivan loppu. 2.5. tsekataan taas työterveydessä työterveyden, oman psykiatrini ja esimiesten kanssa tilannetta. Nyt on ollut jopa muutamia päiviä, että en ole tarvinnut samalla tavalla ahdistukseeni lääkitystä. Yhtenä päivänä sain potkittua itseni sängyltä makoilemasta itse ylös, pukeutumaan ja ulos. Ilman patisteluja ja ilman itkuja. Päiväunia nukun edelleen aina kun väsyttää ja niihin on mahdollisuus. 

Raskaimpia ajatuksia tällä hetkellä on se (jo ihan alusta saakka) mukana kulkenut pelko siitä, että toivunko. Ympärilläni olevat ihmiset näkevät, että toivun. Tiedän toisaalta itsekin sen, että toivun. Koko ajan menen eteenpäin. Tänä keväänä tavoitan tuota aurinkoakin jo, eikä se ahdista niin. Viime keväänä se oli pahin viholliseni (itseni lisäksi). Toinen juttu mitä paljon mietin tai millaista olotilaa tunnen, on se, ettei mun ole hyvä missään. Se olo on raskas. Silloin tuntuu siltä, että ei ole hyvä olla yksin, ei ystävien kanssa, ei kotona, ei ulkona, ei töissä, ei kaupungilla, ei missään. Mikään ei tunnu auttavan, mikään ei kiinnosta. Mitään ei myöskään jaksa. Silloin haluaisi vaan nukkua. Vaikeinta on myös olla kärsivällinen. Antaa itselleen lupa olla just nyt näin. Tätä ei voi nopeuttaa ja itsensä kiusaaminen ja ruoskiminen vaan luonnollisesti pahentaa oloa. Hyväksyntä ja armollisuus on niitä sanoja, joihin minun tarvitsisi tukeutua. Ja luottamus. Ei todellisuudessa ole mitään hätää.

Asiasta toiseen. Sain kirjoittamani Elle -jutun tiimoilta yhteydenoton reikihoitaja Nina Tuomolalta. Hän koki vahvasti, että haluaa ottaa minuun yhteyttä. Nina ehdotti, että tulisin hänen hoidettavakseen. Hän pyörittää omaa yritystään reikihoitajana kotonaan Töölössä Love Light reikihoidotOlin Ninan hoidettavana viime viikon perjantaina. Hoidon aikana ajantaju katosi täysin. Olin jossain unen ja valveen rajamailla. Välillä havahduin ja luulin, että Jimmy oli jossain lähellä. Sitten vaivuin taas johonkin transsiin. Tunsin lämpimiä, jopa kuumia kohtia kehossa mutta enimmäkseen kylmyyttä. Sellaisia jääkylmiä liikkuvia väreitä. Olo oli hoidon jälkeen todella seesteinen, rauhallinen ja läsnäoleva. Meillä oli Ninan kanssa paljon juteltavaa, hän tuntui kovin samanhenkiseltä ihmiseltä, kuin minä itse olen. Napachakran kohdalla hän oli tuntenut, niinkuin vatsassani olisi kaksoset. Ninan kämmenet olivat menneet aivan eri suuntiin. Aaltoillen. Sama oli selkäpuolella. Todella mielenkiintoista. Se on nimittäin se kohta, missä tuntuu sekä ahdistuneisuus, että rauhan tunne. Nina puhui myös näiden energiahoitojen yms. tärkeydestä. Että näitä ei pidettäisi ns. vaihtoehtohoitoina vaan täydentävinä hoitoina. Esimerkiksi juuri masennukseen. Itseään kun voi hoitaa niin monella tavalla. Kävin viime keväänä aktiivisesti pari kertaa viikossa akupunktiohoidoissa. Se auttoi merkittävästi dissosiaatio-oireiluun. Mutta, se ei olisi voinut olla se ainoa hoitokeino. Täytyy löytää ne itselle sopivat ja hoitaa sen mukaan. Mutta, jos haluat kokeilla energiahoitoa, suosittelen Ninaa enemmän kuin lämmöllä. 

Nyt täytyy lopettaa. Hannalla on tänään 30-vuotis syntymäpäivä ja käydään illallistamassa pienellä ystäväporukalla hänen vuokseen. Huomenna palaan töihin. Se tuntuu hyvältä.

Aurinkoa jokaisen viikonloppuun! 

Näyttökuva 2018-04-13 kello 18.05.15.png

Minä tällä viikolla joogailemassa Tullisaaren kallioilla.

Kommentit (0)