Minä en taaskaan nuku. Se on alkanut taas. Ei tämä ole kyllä onneksi lainkaan verrattavissa kevääseen. Tai siihen unettomuuteen mitä oli silloin. Silloin en ihan oikeasti nukkunut sekuntiakaan. Se oli piinaa. Se oli helvettiä. Se oli jotain olemista jossain hulluuden rajamailla, jossain elämän ja kuoleman välillä. Mutta se, ettei nuku kunnolla, ei nukahda helposti tai heräilee tuon tuosta on myös kuluttavaa ja uuvuttavaa. Olla jatkuvasti väsynyt kun on tämän henkisen tilan vuoksi muutenkin sitä. En nuku todellakaan lääkkeittä (välillä jo tein niin), mutten juuri nyt lääkkeilläkään. Toivon tämän olevan joku epämääräinen vaihe. Ja taatusti onkin. Onhan nämä kaikki vaiheet aina päättyneet. Ehkä juon tänään vähemmän kahvia… Pitäisi minimoida kaikki asiat, jotka vaikuttaa yöuniin yhtään. 

Eilen illalla kävin pikkusiskoni kämppiksen valmistujaisissa. Join lasin sangriaa ja lasin skumppaa. Söin vähän ruokaa. Jaksoin olla ehkä 1,5 tuntia. Mulla oli päällä Clarissan vanha mekko. Tukka oli kiharalla, mutta näytin joltain kreiviltä. En oikein viihtynyt olossani. Laitoin pimeässä liikaa poskipunaa. Olen aina ollut sellainen, että jaksan tutustua uusiin ihmisiin ja sosialisoida, mutta nyt en ole yhtään sellainen. Tai okei, olen, mutta paljon vähemmän. Mutta sainpahan mentyä. Se on jo jotain. Koska en meinannut. Kommunikointitaitoni on ruosteessa, sanoin vieraille saapuessani, että ”esiinnyn aivan kohta” kun tarkoituksenani oli sanoa, että esittäydyn.

Illalla kirjoitin listaa kaikista rohkeimmista teoista, mitä olen elämässäni tehnyt. Sellainen haaste tuli eteen mun kiitollisuuskirjassa. Tajusin, että olen aina mennyt pelkojani kohti. Ja tämä vuosi on ollut kaiken kaikkiaan rohkeinta elämässäni. Selviytyä. Tehdä muutoksia. Ottaa muutokset vastaan. Seisoa tässä kahdella jalalla kaikesta huolimatta.

Tänään paistaa jälleen aurinko. Taivas on taas selkeä ja kirkas niinkuin eilenkin. Tulee kaunis päivä. Toivottavasti myös tuntuisi siltä. Niin, että sydän lepattaisi hyvästä olosta. Ainakin erään otuksen seura saa mun sydämen lepattamaan. Tuossa se lusikoi greippiä.

Hyvää sunnuntaita!