Pysähdy
Olen oppinut nauttimaan junalla matkustamisesta. Outoa.
Ennen viisituntinen junamatka tuntui ahdistavan pitkältä, minulla oli iso läjä kirjoja ja lehtiä mukana, eväitä siten, kuin ruoka ja juoma voisivat loppua kesken ja mukana kaikkea muutakin virikettä, kuin reissaisi pienen lapsen kanssa.
Varaan aina mahdollisuuksien mukaan työskentelyhytin. En siksi, että kirjaimellisesti työskentelisin siellä, vaan siksi, että siellä on oma rauha. Olen parhaillaan junassa, (työskentelyhytissä) ja olen kuunnellut suurimman osan matkasta BookBeatsista äänikirjaa. Nykyään pystyn myös nukkumaan täällä. Pystyn olemaan tekemättä sen ihmeempiä ja aika kuluu joutuisasti. Viimeksi kun lensin Kuopioon ja takaisin, kaipasin tätä neljän / viiden tunnin ”omaa aikaa”, jolloin voin juoda kahvia, ehkä lukea, ehkä kirjoittaa, kuunnella musikkia tai äänikirjaa. Mutta että mitään tuona aikana ei ole pakko tehdä. Ennen oli nimenomaan pakko tehdä kaikki mahdollinen, mitä oli suunnitellut.
Tajusin äsken siis sen, että ennen suoritin myös junamatkan. Kaikki mukana olevat lehdet tuli lukea, mielellään myös saada joku kirja luetuksi tai ainakin aloittaa. Ennen myös pakkasin koko omaisuuteni mukaan, kun en ollut varma mitä sattuisin tarvitsemaan. En myöskään harrastanut matkakokoisia kosmetiikkaputeleita. Nykyään minimoin kaiken kannettavan. Mitä vähemmän saan tavaraa mukaan ja mitä pienempään tilaan saan ne vähät ängettyä, sen parempi. Se, miksi kirjoitan tästä teille, on, että suorittaa voi myös matkustamista – aivan kuten elämää muutenkin. Että matkalla täytyisi saada jotain järkevää, hyödyllistä ja pätevää aikaan. Junassahan on mitä parhainta aikaa vaikka vaan levätä. Olla omien ajatustensa kanssa. Mitä vähemmän suunnittelee, sen parempi.
…Ja tämä sama pätee elämään. Vähemmälläkin pärjää. Liika suunnittelu ja konrollointi ei ole aina tarpeen. Kaikkeen ei tarvitse varautua ja nimenomaan elämässä ei tarvitse koko ajan tekemällä tehdä jotain ja suorittaa, olla hyödyllinen. Tarpeettomuus on tervettä, tervetullutta ja terveellistä! Yritän pitää sen mielessä koko tämän uuden alkaneen vuoden ajan. Joskus on hyvä vaan istua hiljaa ja katsella ohi lipuvia maisemia. Antaa ajatuksen virrata. Usein parhaat ideat syntyy hissukseen pysähtymällä, eikä pakottamalla.
Kuullaan!