Tag: masennus

Nyt olen joulunvietossa, mutta ajattelin palata tämän aamulla aloitetun aiheen pariin vielä, niinkuin lupasin. Sitten alkaa mun pieni joulutauko näistä aiheista. Ainakin pyrin siihen. Voisin keskittyä näiden asioiden pohtimisen sijasta itseni hoitamiseen; läheisten seuraan & lepoon. Tosiaan, oman mielen ja kehon romahtamisen ymmärtäminen oli todella vaikeaa. Olin hätää kärsimässä, ihan kirjaimellisesti, että mitä minulle tapahtuu? […]

Olen saanut viime päivinä normaalia enemmän yhteydenottoja lukijoiltani. Kiitosta siitä, että olen rohkea ja avoin. Kiitosta siitä, että kirjoittamani tekstit antavat monelle tarvittavaa vertaistukea ja ymmärrystä omaa tilannetta kohtaan, tunnetta, ettei todellakaan ole ongelminensa yksin. Ja tiedättekös, tuo kaikki positiivinen palaute antaa minulle aivan valtavasti voimaa, että voin oikeasti teksteilläni helpottaa jonkun toisen (ehkä juuri […]

2016… Vuosi, jota en tule unohtamaan koskaan. Hyvässä, enkä pahassa. En koskaan osannut kuvitella, että tulen romahtamaan tällä tavoin, kuin minä romahdin. Kuvittelin eläväni juuri sellaista elämää, kuin olin aina toivonut. Minulla oli mielestäni kaikki. Kaikki onnen avaimet. Näin jälkeenpäin ajateltuna, sen oletettavasti pahimman läpi sukeltaneena, osaan jo nähdä tämän kaiken tapahtuneen syystä. Tällaista romahdusta […]

Istun Kuppi & Muffinissa syömässä tällaista jotain lounasillallisvälipala -yhdistelmää. Tänään on pitänyt semmoista haipakkaa, etten ole mukamas ehtinyt istumaan alas syömään. Kävin äsken ottamassa (jo kauan haaveilemani) nenäkorun (!!!!) ja meinasinpa pyörtyä sinne. Lävistäjä sanoi, että sitten seuraavaksi tyttö menee syömään ja teinpä työtä käskettyäni 😉 Joo mut sellaisen otin! Ja mä olisin kaikista eniten […]

Mun piti mennä tänään terapiaan klo 9.00. Herätyskello soi klo 7.00. Olin hereillä jo ennen kellonsoittoa, klo 6.53. Nousin sängystä 7.19. Olin suurinpiirtein valmiina klo 8.15. Arvelin siinä kohtaa, että en enää ehdi Espooseen 45 minuutissa, joten sovittiin tapaamisen sijaan soittoaika. Puhelu on nyt puhuttu ja odotan ruokaa. Syön tänään hiukan aikaisemmin lounasta, sillä söin […]

Mulla on paljon opettelemista. Monessa asiassa. Siinä, että opin sanomaan ei. Että opin sanomaan, mitä ajattelen. Tai opin sanomaan, jos joku asia painaa tai vaivaa mun mieltä. Opetteluahan tää on koko elämä. Ja ihmissuhteet. Sellasta peilaamista. Pystyn kirjoittamaan asioista, mutta kasvotusten vaikeiden asioiden esilletuominen on minulle aivan liikaa. Jätän ajatukset ja tunteet mieluummin omaksi tiedokseni. […]

Katselen parhaillaan miten aurinko langettaa valonsa Töölön korkeiden rakennusten ylle. Taivas on tänäänkin poikkeuksellisen kirkas. Kirpeä pakkaspäivä. Valoa riittää ehkä vielä tunnin ajan. Se on sääli, että pimeä tulee niin nopeasti. Päivät ovat niin lyhyitä. Hain äsken yhdestä mun suosikki lounapaikasta SOUP:ista punajuurikeiton ja latten. En jaksa kokata. Mun aamu on ollut aika hankala. Eilisiltapäivästä […]

Minä en taaskaan nuku. Se on alkanut taas. Ei tämä ole kyllä onneksi lainkaan verrattavissa kevääseen. Tai siihen unettomuuteen mitä oli silloin. Silloin en ihan oikeasti nukkunut sekuntiakaan. Se oli piinaa. Se oli helvettiä. Se oli jotain olemista jossain hulluuden rajamailla, jossain elämän ja kuoleman välillä. Mutta se, ettei nuku kunnolla, ei nukahda helposti tai heräilee […]

”You the only person alive who holds the key to your healin’ So you take it and you run with it And keep going even when your suns hidden Because the time we spend in darkness when the rain comes Is where we often find the light soon as the pain’s done There ain’t material […]

Taivas on kirkas ja selkeä. Varpaita palelee. Hiukset on suihkun jäljiltä aavistuksen märät. Mulla on menossa parhaillaan neljäs kuppi kahvia. Söin niin paljon aamiaista, ettei tee mieli mitään muuta, kuin kahvia. Mustat kynsilakat on lohkeillu ja kulunu rumasti. Pitäisi ottaa nuo lakanjämät pois. Kädet ja sääret on järkyttävän kuivat. Olen raapinut niitä unissani, kun ne […]