Kolme helppoa tapaa hajauttaa sijoituksesi

kuvalähde

Katsoin jonkin aikaa sitten Netflixistä dokkarin The China Hustle. Se kertoo finanssikriisin jälkeisestä ajasta, jolloin USA:n sijoituspankkiirit yrittivät tienata rahansa takaisin listaamalla Kiinalaisia yrityksiä NYSE:en (The New York Stock Exchange) hullun kaupalla.

Homma vaikutti epäilyttävältä, joten joukko sijoittajia alkoi tutkia näitä yrityksiä, ja huomasi niiden taustalla olevan petoksia. Miljardiyritysten takaa paljastui raihnaisia pikkutehtaita Kiinan tuppukylissä. Kaikki numerot olivat tekaistuja.

Dokkarin loppuun haastateltiin amerikkalaisia sijoittajia, jotka olivat hävinneet kaikki säästönsä petosten paljastuttua. Traagista. Yks juttu vaan, mikä tuli mieleen: miksi sijoititte kaikki rahanne johonkin täysin tuntemattomaan kiinalaiseen firmaan?

MIKSI TE ETTE HAJAUTTANEET SIJOITUKSIANNE?!

All in all, hyvä dokkari, todellakin jonkun maanantai-illan arvoinen. 3,5/5.

Mutta, mimmit, pörssisijoittamisen ei tarvitse olla mitään uhkapeliä. Opitaan me muiden virheistä. Muistetaan me hajauttaa sijoitukset hyvin.

Sillä sijoittamiseen liittyy aina riski. Ainoa tapa hallita riskiä on hajauttaminen. Käydään siis läpi kolme hyvää tapaa hajauttaa sijoituksia.

Toimialahajauttaminen

Vaikka pörssiyhtiötä menee hyvin harvoin konkurssiin, esimerkkejä kuitenkin löytyy: case Tiimari ja Talvivaara. Konkurssin tullessa sijoittajat saattavat menettää kaikki yhtiöön sijoitetut rahat. Siksi kannattaa pitää huoli, että salkusta löytyy muita yrityksiä, joilla menee paremmin.

Koska emme halua, että kaikki rahamme ovat kiinni yhdessä yrityksessä, hajautamme sijoituksemme monen eri yrityksen ja toimialan välille. Tällä tavalla emme ole täysin alttiina esimerkiksi yksittäisen yrityksen huonolle johdolle, heikolle kysynnälle tai kuolevalle markkinalle.

Indeksisijoittaja (kuten minä) hajauttaa automaattisesti rahaston kautta sijoituksensa monen eri yrityksen välille. Sitäpaitsi indeksin sisältöä myös päivitetään, jolloin sijoituskohteet pysyvät ajankohtaisina. Nordnetista (*) löydät Pohjoismaiden kuluttomat superrahastot.

Maantieteellinen hajauttaminen

Nordnetin superrahastot on kuluttomina selvä valinta omaan sijoitussalkkuun, mutta tämän lisäksi haluan täydentää salkkua myös jollain globaalilla sijoituskohteella. Miksi?

Mikäli Pohjoismaihin (ja varsinkin Suomeen) iskisi rankka taantuma, kriisi tai kupla, se vaikuttaisi luultavasti sekä ansio- että pääomatuloihini. Riski siihen, että työpaikkani menisi alta tai yritykseni konkurssiin olisi korkeampi kuin tavallisesti. Vaikka pidän puskurirahaa pankkitilillä, ei senkään varat ole loputtomat (HA! Ei siis todellakaan).

Silloin saattaisi tulla vastaan tilanne, jolloin joutuisin kajoamaan sijoituksiini. Jos siinä markkinatilanteessa omistaa pelkästään Pohjoismaalaisia indeksirahastoja, voimme vain kuvitella ettei niiden myyntihetki ole silloin paras mahdollinen.

Tämän takia maantieteellinen hajauttaminen kannattaa. Tankkaa siis salkkuusi sijoituskohteita myös kotikulmien ulkopuolelta. Itse olen hakenut salkkuuni globaalia hajautusta Nordnetin (*) Smart-salkuilla.

Ajallinen hajauttaminen

Tältä oma sijoitussuunnitelmani näyttää: mun omalta pankkitililtä siirtyy joka kuukausi 50 € suoraveloituksena arvo-osuustilille. Sieltä se jakautuu kuukausisäästösopimuksen mukaisesti kahtia, josta puolet menee superrahastoon ja puolet Smart-salkkuun. Joka kuukausi.

Oletetaan, että jonain kuukautena pörssikurssit ovat nousseet, jolloin rahasto-osuuksien hinta on hieman kalliimpi. Silloin saan viidelläkympillä vähän vähemmän rahasto-osuutta. Toisina kuukausina pörssikurssit taas ovat laskeneet, jolloin saan rahasto-osuuksia hieman enemmän. Tällä tavalla haen pidemmällä aikavälillä rahastoille keskimääräistä ostohintaa.

Vaikka pörssin kultainen sääntö on “osta halvalla ja myy kalliilla”, on se todellisuudessa helpommin sanottu kuin tehty. Koska rahastoissa harvemmin on kaupankäyntikulut, voi niitä tankata pienemmällä summalla vähän joka kuukausi, jolloin ostohintaa hajautetaan. Oma kultainen sääntöni on siis: osta vähän joka kuukausi.

Okei, mimmit! Näillä kolmella hajauttamistekniikalla pääset hyvin alkuun. Tuleeko sulla mieleen muita tapoja hajauttaa sijoituksia? Ilmianna ne kommenttikenttään!

Upeaa maanantaita sulle, mimmi! Jos sulla ei ole sen suurempia suunnitelmia, ja haet motivaatioita hajauttamiseen, ota haltuun The China Hustle. 😉

Työ ja raha Opiskelu Raha Työ

Mimmit sijoittaa työkseen: miltä näyttää osakeanalyytikko tai investointipankkiiri?

Olen kauppismimmi. Kun aloitin opiskeluni Hankenilla vuonna 2013, vuosikurssillani oli suunnilleen yhtä paljon mimmejä kuin kundeja. Kun toisena opiskeluvuotena oli pääaineen valinnan paikka, valitsin johtamisen.

Ensimmäisellä johtamisen kurssilla pohdittiin, minkälainen on hyvä toimitusjohtaja. Minkälaisia luonteenpiirteitä hänellä on, mitkä ovat hänen vahvuutensa, miltä hän näyttää? Useimmat opiskelijat aloittivat kuvitteellisen johtajan kuvailemisen sanoin “He is…”. Itsekin näin edessäni salkkua kantavan pukumiehen.

Ymmärsin aika nopeasti, ettei kenenkään mielikuva toimitusjohtajasta ollut minun näköiseni. Kukaan ei sulkenut silmiään ja nähnyt edessään 155 senttistä, hymyilevää, blondia mimmiä. En edes minä itse.

Huokaisin syvään.

Valmistuttuani Hankenilta kauppatieteiden kandiksi, aloitin sijoittamisen. Perusolettamani sijoittajasta oli suunnilleen samanlainen, kuin se kuvitteellinen toimitusjohtaja johtamisen kurssilla viisi vuotta aiemmin.

Näin kuitenkin yhä useamman mimmin jakavan tarinaansa sijoittajana: Julia Thurén, Jasmin Hamid, Merja Mähkä ja Jamilla Heiskanen antoivat minulle itsevarmuutta pörssissä. Halusin itse tehdä samaa. Halusin luoda internetiin paikan, jossa tällainen 155 senttinen blondi mimmi voisi olla sijoittajan normi. Se ensimmäinen profiili, joka mieleen juolahtaa.

Mimmit, jotka sijoittaa työkseen

Oma vuosikurssini Hankenilla ei ollut poikkeus. Kaupallisen alan opintoihin hakeutuu vuosittain suunnilleen yhtä paljon mimmejä kuin kundeja. Rahoitusalalla sukupuolijakauma ei kuitenkaan enää ole yhtä tasainen. Muihin mimmeihin samastuminen vaikeutuu.

Miesvaltaisen alan ei kuitenkaan kannata antaa pelottaa. Tasa-arvoinen pörssi tarkoittaa piensijoittajien lisäksi myös sijoitusalalla työskenteleviä, joten pukumiehen normia olisi aika alkaa murtaa myös investointipankeissa.

Siksi ilahduin, kun Evli Pankki ehdotti yhteistyötä sijoitusalalle hakeutuvien mimmien määrän kasvattamiseksi. Yhdessä haluamme avata keskustelun sijoitusalasta, jossa normi voi olla myös mimmi.

Vieraillessani Evlillä kysyin heti alkuun: pitääkö sijoitusalalle hakeutuvan olla rahoituksen opiskelija? Evlin mimmit vastasivat, että sijoitusalalla työskentelyssä tärkeintä on kiinnostus finanssimarkkinoita kohtaan. Sijoituspankkeihin ja rahoitusalalle haetaan innovatiivisuutta, uteliaisuutta ja uusia näkökulmia. Toisin sanottuna: ei pidä.

Nostaaksemme esiin samastuttavia työelämän roolimalleja, järjestämme huhtikuussa Mimmit sijoittaa työkseen -tapahtuman Helsingissä, jossa finanssialalla työskentelevät naiset, sekä vastavalmistuneet että konkarit, jakavat kokemuksiaan työelämästä. Tapahtuma julkistetaan Mimmit sijoittaa –Facebook-sivulla myöhemmin tällä viikolla.

Mutta mikä tärkeintä, normeja muutetaan teoilla. Meistä itsestämmekin voi tulla roolimalleja. Saavuttaaksemme tasa-arvoisemman sijoitusalan johto- ja hallitustasolla, tarvitsemme enemmän naisia myös alemmille tasoille. Entry-levelille, riveihin kiipeämään.

Sulje siis silmäsi. Kuvittele, miltä osakeanalyytikko tai investointipankkiiri näyttää. Voisiko se näyttää sinulta? Evli tarjoaa vuosittain nuorille kyvyille mahdollisuuden tutustua rahoitusalaan huippuammattilaisten ohjauksessa. Lue lisää Evlin Trainee-ohjelmasta tästä linkistä.

Työ ja raha Tapahtumat ja juhlat Opiskelu Työ