Törmäsin Karoliinan instagramissa niin mielenkiintoiseen juttuun, että siihen oli ihan pakko tarttua omassakin blogissa. Karoliina taas oli bongannut aiheen Juha Larmin instasta. Kyseessä on Gary Chapmanin 5 Love Languages-kirjan ajatus siitä, että emme kaikki osoita rakkauttamme tai halua tulla rakastetuksi samalla tavalla. Chapman erottelee viisi erilaista rakkauden kieltä. Yleensä karvani nousevat pystyyn kaikesta self help ja ”voimaannu rakkaudesta”-kirjallisuudesta, mutta tämä ajatus kolahti. Chapmanin kirjan kansi tosin näyttää juuri siltä, että jos näkisin sen kirjastossa tai kirjakaupassa, niin pyörittelisin sille silmiäni ja kiertäisin sen kaukaa.

Luettuani Juhan ja Karoliinan ajatuksia aiheesta, koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen. Tajusin, että meillä on mieheni kanssa täysin erilainen rakkauden kieli. Eli puhumme puolison kanssa eri rakkauden kieltä. On kiehtovaa huomata, että vaikka olemme mieheni kanssa olleet yhdessä parikymmentä vuotta,ja sitä luulee tuntevansa toisen ihan läpikotaisin, niin jotain uutta voi silti oppia. Täytyy vain jaksaa kuunnella, pitää mieli uteliaana ja kehittää suhdetta.

5 rakkauden kieltä

Kopsasin tämän alla olevan tekstin suoraa Juhan instasta. Rakkauden kielet tiivistetysti ovat:

1. Sanojen kieli
Haluat kuulla olevasi rakastettu ja pidät siitä, että saat kehuja ja kiitosta.

2. Kosketuksen kieli
Kun kumppani koskettaa sinua usein se kertoo rakkaudesta. Hän pitää kädestä kiinni kun kävelette.

3. Tekojen kieli
Tuntuu hyvälle kun kumppani tekee kotitöitä ja auttaa sinua. Tai keittää vaikka kahvit aamulla valmiiksi.

4. Lahjojen kieli
Tunnet olevasi erityinen ja rakastettu kun saat lahjan. Oli se sitten kukkia tai jotain muuta, missä toinen on nähnyt vaivaa sen hankkiessaan.

5. Yhdessäolon kieli
Parasta on viettää laatuaikaa kumppanin kanssa kahdestaan.

Asia ei tietenkään ole niin yksinkertainen, että jokaisella olisi vain joku tietty rakkauden kieli, jolla operoi. Useimmat varmasti puhuvat näitä kaikkia viittä kieltä. Silti ensimmäinen ajatukseni näitä lukessani oli, että omalla kohdallani tärkeimmäksi nousee kosketuksen kieli. Minulle on tärkeää, että kumppani koskettaa arjessa, ja pitää kädestä kiinni. Kosketus on minulle selvä osoitus siitä, että toinen välittää. Olen itse sellainen halailija ja kainalossa kiehnääjä. Toisena tärkeänä kielenä itselleni on sanojen kieli. En odota päivittäisiä tai ylitsevuotavia rakkaudentunnustuksia, mutta välittämisestä kertominen on minulle tärkeää. Ihan jo pelkkä päivittäinen kuulumisten kysyminen osoittaa, että toista kiinnostaa minun vointini ja ajatukseni. Samalla tavalla haluan itse kertomalla osoittaa, että välitän.

Minä kosketan ja mies jakelee lahjoja

Selvää on, että puhumme puolisoni kanssa eri rakkauden kieltä. Kysymättäkin tunnistin, mitä kieliä mieheni puhuu. Jotain sentään olen parissakymmenessä vuodessa hänestä oppinut. Tuntui silti tärkeältä oivallukselta ymmärtää, että hänen tapansa ei ole yhtään sen huonompi tai väärempi kuin omani. Se on vain erilainen. Mieheni on tekijämiehiä, ja hän osoittaa rakkauttaan tekemällä. Hän on aktiivisesti mukana kotitöissä, pihahommissa, ruoanlaitossa, remontoinnissa, perheen arjessa ja ihan kaikessa tekemisessä. Otan monet asiat aivan liian itsestäänselvinä, enkä useinkaan tajua miehen tekemistä rakkaudenosoituksiksi. Minulle tekeminen ei näyttäydy samalla tavalla rakkauden tekona vaan enemmänkin velvollisuutena. Tästä viisastuneena osaan arvostaa miehen tekijäluonnetta enemmän. Osaan myös itse kääntää ajatteluni niin, että tekemällä asioita voin osoittaa omaa välittämistäni hänelle.

Toinen rakkauden kieli, jota mies puhuu sujuvasti on lahjojen kieli. Hän ajattelee, että mitä kalliimpi tai suurella vaivannäöllä hankittu lahja, sitä enemmän se osoittaa rakkaudesta. Oletan, että hän ajattelee näin myös lahjojen saamisesta. Tässäkään asiassa kielemme eivät kohtaa. Itse en ole koskaan kaivannut kalliita tai näyttäviä lahjoja, enkä ehkä osaa niitä itsekään antaa. Toki nautin lahjojen saamisesta ja antamisesta, mutta ne eivät näyttäydy minulle niin isona juttuna. Näin jälkikäteen ajateltuna en varmaankaan ole osannut aina arvostaa kaikkia mieheltä saamiani lahjoja tarpeeksi, koska en ole ymmärtänyt, miten tärkeä tapa osoittaa tunteitaan ne ovat miehelle olleet. Ensi kerralla, kun mies kysyy, mitä haluaisin synttäri- tai joululahjaksi, mietin asiaa tarkemmin, enkä vain kohauta harteita, ja kuittaa asiaa sanomalla ”en mää varmaan mitään tarvi”.

Miten eri kieliä puhuvat puolisot saadaan samalle kartalle?

Se, että puhuu puolison kanssa eri rakkauden kieliä (joko tämä fraasi alkaa ärsyttämään sinuakin?), ei välttämättä ole ongelma. Vaikka ainakin itselle se sellaisena aluksi näyttäytyi. Tässä, kuten useimmissa asioissa, puhuminen on avain ymmärtämiseen. Mitä enemmän puhuu, ja on aidosti kiinnostunut toisen sanomisesta, sitä paremmin toista ymmärtää.

Otankin tavoitteeksi tälle viikonlopulle käydä pienen keskustelun aiheesta miehen kanssa. Tosin arvaan jo hänen reaktionsa, jos aloitan keskustelun mainitsemalla viisi erilaista rakkauden kieltä. Reagoisin varmasti itse samalla tavalla, eli pyörittelemällä silmiäni epäuskoisesti, ja miettimällä että mitä huuhaata. Ehkä otankin jonkun toisenlaisen lähestymistavan asiasta puhumiseen. Tärkeintä kai on lisätä ymmärrystä siitä, miten kukanenkin haluaa tulla rakastetuksi, tai miten ilmaisee rakkauttaan.

Oletko törmännyt tähän Chapmanin teoriaan? Mitä rakkauden kieliä itse puhut sujuvimmin?

Iloa viikonloppuusi!

Lue myös: Minä kysyin, mies vastasi ja Miten päädyin naimisiin?