Iloisia uutisia! En olekaan aivan menetetty tapaus! Olen lähdössä töihin vietettyäni extempore-tykyiltaa vuosia itseäni nuorempien työkavereiden kanssa ja nukuttuani viiden tunnin yöunet. Salaisina aseinani freesiin ulkoasuun toimivat keskiviileä suihku ja uusittu meikki. (Yritin ensin rakennella työpäivän lookia eilisen meikin päälle, mutta tiedättehän – se vaan ei voi toimia.) Idea työkykyä kohottavasta illasta tosiaan tuli kesken […]

Aamuvirkkuudesta oon kirjotellu jo monet jutut, mutta en voi taas olla vähän raottamatta valoverhoa. Uniin vaikuttaa moni asia. Useimmilla myös nukkumaanmenoaika: jos menee nukkumaan myöhemmin, herää todennäköisesti myöhemmin. Siis mikäli saa nukkua ihan rauhassa ilman häiriötekijöitä, kuten töihin herättävää herätyskelloa. Miulla juttu ei oo enää vuosiin ollu näin. Oikeastaan pikemminkin tavallaan päinvastoin. Jos kukun myöhään, […]

Paljain jaloin aamuyöstä muovimatolla hiipiessään ihan tavallinen aamutyöläinenkin kahvinkeittopuuhissaan kuulostaa erehdyttävästi   kepeätassuiselta kotikissalta  

Viime yönä näin taas unta. Meillä oli isän kanssa ollut joku massiivinen riita. Itkin ihan hysteerisesti, ja isä myös. Sitten isä istui nojatuoliin ja kuin yhteisestä päätöksestä minä syöksyin sen syliin, ja se vaan piti miua siinä. Itkettiin kauan ja halattiin toisiamme lujasti. Sellaistako kaipaisin nyt? Myllertää.

Aamuyön tunnit on mystinen juttu. Sitä voi herätä vaikka siihen, kun itikan siiveniskujen aiheuttama ilmavirta tuntuu kasvoilla. Yltyvä propellien jylinä, saati sitten ininän aiheuttama, lähes hengästyttävä Tapa se! -reaktio pitävät huolen, ettei uni enää tule. Päälle vähänpaljon innostusta tulevasta juhannuksesta ja jännitysmahanpuruja tulevasta kesästä ja syksystä ja voila – tyttö on täysin hereillä, napakasti neljältä. […]

Hänen kätensä ovat ryppyiset ja silti uskomattoman pehmeät. Kauniit, sirot sormet hivelevät patinoitunutta hopealusikkaa. Se lepää nyt kahvissa, johon on hetki sitten lastattu tottunein, vakain kädenliikkein tasan neljä kukkurapäistä lusikallista hienoa sokeria. Vain hienoa, sillä muuta hän ei koskaan käytä. Ei maitoa, edes kerma ei kelpaa – ainoastaan sysimustaa kahvia ja neljä lusikallista sokeria. Mummon […]

Meidän pihalla mötköttää vene. Se samainen, jonka kyydistä muuan humalainen, keski-ikäinen mieshenkilö kuutisen vuotta sitten putosi elokuun kylmään veteen. Otin paatin kaiteesta tukea, kun lehdenhakureissulla pysähdyin aamuaurinkoon venyttelemään lonkankoukistajia. Outo tunne. Siinä se vaan trailerin kyydissä odottaa vesillelaskua, niinku ei mitään. Muina veneinä. Ja ajajiakin löytyy. Näin toissayönä taas unta isistä. Edellisestä kerrastakaan ei ollu […]

Seuraavalla tekstillä on oma tarinansa, mutta julkaisenpa sen nyt tässä joka tapauksessa. Sen enempää taustoittelematta. Tässä kontekstissa se ehkä herättää ihmetystä, ja siksi onkin syytä selventää, että kyseessä on teema ”Tämä v*tuttaa somessa”. Kas näin: Somessa ärsyttää monikin asia, mutta monet niistä voidaan tiivistää yhden otsikon alle, ja näin päästään revittelemään yhden postauksen sisällä oikein […]

Sain kuin onnen kaupalla kesätöitä jo ennen ”varsinaisia” kesätöitäni. Pääsin sijaistamaan lähihoitajaa kehitysvammaisten asuntolaan, jossa olen tehnyt lyhyitä jaksoja kesätyttönä jo useina vuosina. Asukkaat ovat siis jo hyvinkin tuttuja. Ja heitä alkoikin olla jo ikävä. Samoin heillä minua. Eniten töiden aloittamista motivoikin tieto siitä, että minut otettaisiin ilolla vastaan. Tällaisessa työpaikassa päivät eivät toki ole […]

Miua sitten kismittää. Tykkään kyllä tavata ihmisiä ja höpötellä heijjän kanssaan – koen sen savolaisen sieluni perusominaisuudeksi. Mutta en mene toteuttamaan tätä luonnettani kuntosalille. Miksi siellä pitää alottaa keskusteluja musiikkimausta, koulutustaustasta tai kesätöistä? Miksei voi vaan antaa ihmisten rauhassa treenata? Oletan, etten ole ainoa, joka maksaa punttivuorosta nimenomaan kuntoillakseen. Lähdetään nyt vaikka siitä, että jos […]