Kuvan tyynylinina ei ole omani, en pidä Hello Kittystä. Vierailin siskoni luona yökylässä ja tyynyliinan valinnasta vastasi 8- vuotias siskontyttöni. Nukuin hyvin ja runttasin Kittyn kasvot sopivaan muotoon kasvojeni ja niskani tueksi. En muista tuon yön unia.

Olen kuullut, tositarinan, miehen joutuneen kahdeksi viikoksi sohvalle nukkumaan naisen nähtyä unta, jossa mies vieraili väärässä makuuhuoneessa. Miehen selittelyt pettämisen olleen vain vaimon unessa ei auttanut. Tarina ei kerro kestikö sohvakuuri koko kahta viikkoa vai leppyikö unennäkijä aiemmin.

Meistä kaikki näkevät unia ja niistä toiset muistetaan ja toiset jäävät tietoisuuden laitamille ja ehkä vain aavistuksen omainen tunnetila jää jäljelle senkin häipyessä aamukahvin tuoksun saavuttaessa aistit. Osa unista herättää ja toisista ei tahtoisi herätä. Unet saattavat olla niin utopistisa, että väistämättä jää miettimään omaa mielenterveyttään eikä tahdo yhdistää niitä tietoon, että unissa oma alitajunta ilmaantuu pinnalle ja työstää ajatuksia, opittua ja syvällä sisässä olevia tunteita. Ahdistavat unet, sekä niiden kaverit pelottavat unet, ovat usein tunnistettavissa omaan elämään kuuluviksi. Ehkä niiden aikana alitajuntaiset ja primitiiviset pelot tunkeutuvat esiin ja ottavat vallan, koska hereillä ollessa ihmien puskee niitä piiloon milloin milläkin keinoin. Ehkä kaiken tapaiset unet ajavat asiansa ja ovat oikeutettuja tulla nähdyiksi. 

Näkeekö sokea unia? Entä millä tavoin lasten unet eroavat aikuisten unista, sillä pieniltä puuttuvat sanat? Tarvitaanko uniin sanoja vai riittääkö tunnetilat ja niiden vaihtelut. Entä unien tulkinta? Minua arveluttaa selivittää mitä palava talo tai pakeneva rottaperhe merkitsevät. Kuten astrologia niin unienkin tulkinta, ainakin masentuneessa olotilassa, on mahdollisesti kyseenalaista tai pelottavaa. Unien tulkintaa kun googlettaa, niin löytää pilvin pimein selityksiä ja niitä lukiessa joko tunnistaa oman nähdyn unen oleen tyytyväinen tai jää järkyttyneenä lukemaan ja sulkee sivuston ja on ihan hiljaa omasta unestaan. Osa unista ovat niin värikylläisiä, että tosielämän taidemaalari katsoisi niitä kateellisena ja laittaisi siveltimensä kaappiin ja keskittyisi mustavalkoisten valokuvien ottamiseen. Usea meistä on nähnyt myös eroottisia unia, niin minäkin ja olen sellaiseen usein myös herännyt ja jäänyt hetkeksi tasaamaan hengitystäni.

Näin viime yönä unta, jossa mieheni jäi kiinni pettämisestä. Heräsimme rauhaisaan aamuun kiireettömissä tunnelmissa. Unen jättämä tunne oli niin vahva, että pyysin miestäni olemaan hetken hiljaa ja odottamaan, että todellisuus vaihtaisi unen jättämää sivua. Hiljalleen sain työnnettyä kaikkea unessa kokeemaani surua ja ahdistusta kauemmas ja sain kerrottua miehelleni uneni sisällön. -Se oli vain unta, sanoi hän. Sitten hän paijasi ja lohdutti. Minä mietin kuulemaani tositarinaa ja ehdotin varovasti sohvalla nukkumista. Miestäni nauratti ja hänen pienesti hytkyvä vartalonsa poisti loputkin unesta. 

Mitä uni sitten tahtoi kertoa? Pelosta, joka asuu syvällä ja joka ehkä tahtoo muistuttaa siitä, että mikään ei ole koskaan varmaa ja vaikka olisikin, niin mitään ei tule pitää itsestään selvänä ja alati muuttumattomana. 

Uskallan nukahtaa ensi yönä levollisin mielin. Usein nukahtaessani toivon näkeväni jotain sykähdyttävää ja ikimuistoista. Niitäkin unia on, onneksi ja vieläkin saan kiinni tunteesta, jossa avaan puiset ikkunaluukut ja eteeni avautuu maisema, joka muistuttaa kiinalaista vuoristomaisemaa. Tahdon ajatella, että olen siellä joskus ollut entisessä elämässäni tai että tulen siellä joskus olemaan. 

Se mitä eniten unien maailmasta odotan, on tyttäreni tapaaminen. En tapaa häntä missään muualla. Ja ovat kohtaamiset kuolleen kanssa todellisia tai eivät, niin sitä en ajattele. Minulle tapaamiset ovat kauniita, lohdullisia ja ainoa mahdollisuus puhua lapselle, joka lähti liian aikaisin. Näiden unien jälkeen minulla on aina hyvä olla ja joka kertaa herään niihin ja yön pimeydessä olen kiitollinen unien suomista mahdollisuuksista.