Muistan ajan, kun olin kampaajaorpo. Kiersin kauppojen hiustuotehyllyjä ja valitisin itselleni sopimattomia sävyjä, joiden avulla värjäsin hiusteni lisäksi pyyhkeet, kylpyhuoneen lattian, pesukoneen kannen, laatat ja osan vartalostani. Lopputulos oli joka kerta kohtuullinen yllätys, mutta ei onneksi katastrofi, sillä kuuntelin ystävieni uskaliaampia kokeiluita ja opin heidän tulostensa kautta. En ole koskaan hakenut väriä tai sävyä, joka olisi kovin kaukana omastani, joten pysyttelin jotakuinkin onnistumisten äärellä, värin tasaisuudesta en mene takuuseen, onneksi omaa takaraivoa ei tule katseltua. Tylsät sakset tasoittivat, niin tai ainakin oli tarkoitus, latvojani ja hiusten pituus alkoi kertomaan kampaamossa käyntieni olevan melko harvoja. 

Orpouteni alkoi, kun kampaajani vaihtoi alaa. Vaeltelin ja katselin eri kampaamoja, kaukaa ja epäillen. Milloin kampaaja vaikutti liian nuorelta ja milloin hän ei mielestäni katsonut sopivasti silmiin tai oli jotenkin kummallisen oudon oloinen. Voi hyvän tähden, kuinkahan monta kampaajaa olen väärin tuominnut ja ohittanut. Ei minun pääni niin kummoinen ole ja hiukset ihan tavallista suomalaista laatua, suorat ja värittömät. Pään sisältö olikin se tärkeämpi juttu, kokemus siitä, että minut nähdään naisena, joka uskaltaa piipittää toiveensa ja hieman häpeilee itse värjättyä kuontaloaan. Löysin Juhan ja orpouteni oli ohitse. 

Käyn nykyään säännöllisesti kampaajalla, sillä olen päättänyt sen olevan osa aikuista naiseuttani sekä osa hemmottelua, jonka luonnollissti olen ansainnut, niin kuin kaikki nykyään pitää ansaita tekemällä tavallisia elämään kuuluvia juttuja. Varaamme Juhan kanssa aina uuden seuraavan ajan, sillä muutoin jäisi vellomaan hoitamattomien hiusteni kanssa epämääräiseen tilaan ja alkaisin jälleen välttelemään ammatti-ihmisen kohtaamista. Pidin alkuun siitä, että Juha ei millään tavoin huomauttanut selvästi näkyvää juurikasvua, jonka olin kömpelösti yrittänyt piiloon värjätä sillä Prismasta ostetulla tarjouksessa olevalla kastanjanruskealla sävyllä, joka päässäni näytti aavistuksen tummemmalta kuin piti. Säännöllinen leikkaus alkoi tuottaa tulosta ja pidin hiuksistani sekä keskusteluista, joita uuden mallin hakeminen tuotti. Juha ymmärsi aikuistuvan naisen sielunmaisemaa, luki kasvojani ja persoonaani ja yhdessä haimme mallin, josta pidän ja jota voi muokata, mikäli villisti haluankin otsatukan pitkien sijaan. Otsatukalla mennään tällä hetkellä ja me molemmat olemme sitä mieltä, että se on juuri nyt sopiva kasvojani kehystämään. 

Uusi sävy kampaamotuotteilla sai päivänvalon muutama vuosi sitten. Uskaltaudin kysymään Juhalta näkemystä ja neuvoa. Juha tarttui aloittamaani aiheeseen ja luotsasi minua turvallisesti eteenpäin. Kampaajilla on merkillinen kyky lukea ihmistä, joka istuu muka itsevarmana hänen tuoliinsa. Ovat varmasti käyneet jonkin salaisen kurssin, jonka sisältönä on asiakkaan mielenmaisena aistimien, sen esille tuominen ja lopulta konkretiaan siirtyminen. Nykyään olenkin huoleton kampaajalla kävijä, jonka kehonkieli ei ole epävarma,päinvastoin, astelen sisään kuin olisin koko ikäni käyttänyt hemmottelupalveluita itsestään selvänä osana elämääni. Jestas se on kivaa ja tykkään juoda tarjottua kahvia, lukea Seiskaa ja höpistä milloin syvällisiä ja milloin ihan höpöhöpöjuttuja. 

Ennen naimisiin menoani Juha laittoi syliini valtavan hääkatalogin, jonka myötä heräsin morsiamen elämään ja jo samana iltana olin tilannut itselleni hääpuvun ja aloin nähdä itseni tulevana rouvana, naisena ja morisamena, jolla oli oikeus hurahtaa naisjuttuihin. Hääpäiväni aamuna join kahvia Juhan laittaessa hiuksiani, olin turvassa ja sain muuta ajateltavaa kuin hääjännitys. 

Kampaajat ovat ammattiryhmä, jotka työn kautta sukeutuvat psykologista silmää käyttäviksi ihmistuntijoiksi, jotka omaavat mahdottoman laajan kokemuksen elämän eri alueilta. Osa asiakassuhteista on alkanut lapsena ja jatkuvat aikuisuuteen ja kampaaja seuraa sivusta kasvua, joka asiakkaalle tapahtuu. Kampaajan pitää osata erottaa koska olla hiljaa ja hänen itsensä halutessa olla hiljaa, on hänen puhuttava vaikkei tahtoisikaan. Taitaa olla vaikea välillä toteuttaa asiakkaan mahdottomia pyyntöjä ja sen jälkeen vastaanottaa mahdollinen pettymyksen purkaus, kun lopputulos ei saa näyttämään siltä kuuluisalta näyttelijältä. Omasta terveydestä on pidettävä huolta ja oltava jatkuvasti perillä uusista tuotteista ja niiden sopivuudesta asiakkaalleen. 

Kävin tänään kampaajalla. Hiukset näyttävät hyvältä, vaikka tuoksuvatkin hetken erilaisilta kuin omien tuotteiden käyttämisen jälkeen. Nauroin , juttelin vakavia ja tietysti join kahvia. Arvostan tunnetta, joka saa minut joka kerta tuntemaan itseni juuri sillä hetkellä maailman tärkeimmäksi ihmiseksi. Pidän myös siitä, että tuttuus tuo tunteen kahdesta arvokkaasti toisensa kohtaavasta ihmisestä. Yksinkertaisesti olen onnellinen etten ole kampaajaorpo ja siitä, että yksi peruuntunut aika aikoinaan ajoi minut Juhan käsiin.