Näin se tehdään

20160601_192826.jpg

On mahtava ihailla vaatekaappia, joka on järjetyksessä. Paidat omalla hyllyllä. T-paidat omassa pinossa ja pitkähihaiset omassaan. Alusvaatteita varten on kori tai laatikko ja pikkarit on viikattu siististi. Housut ja farkut eri pinoissa. Legginsit, niitä saa käyttää, ovat siinä housujen vieressä, viikattuna tietysti. Suurin osa vaatekaapin sisällöstä on saumoistaan asetettu ja silitetty. Tankokaapissa roikkuvat leningit, kauluspaidat sekä aamutakki. Värijärjestys ja käyttöjärjestys ovat yksi peruste vaatteiden sijoitteluun. Sukat, ei parittomia, ovat korissa ja viereisessä korissa ovat sukkahousut, ei yhtään reikäisiä joukossa. Otettaessa vaatteita kaapista ei ottajan tarvitse miettiä mille hyllylle hän kurottaa ja otettuaan haluamansa suoristetaan jäljelle jääneet. Näin voisi olla, mutta kun ei ole.

Muutaman kerran vuodessa vaatekaappini on siinä kunnossa, että sen voisi esitellä kenelle tahansa. Tänään se on. Mieheni kurkkasi kaappiin ja tuumasi, että oh hoh, näyttääpä erilaiselta. Sanottakoon, että hänen ansiostaan minulla on nyt koreja, joihin voin lajitella sukat ja alkkarit. Järjestelyn aloitettuani hän taikoi minulle koreja, imuroi ja putsasi ne. Aika ihana. Sen jälkeen mieheni istui keittiössä, nautiskeli viiniä ja luonnosteli hääkutsuamme ja minä hikoilin  makkarissa. Talvella kaapeista huokuu jäätävän kylmää ilmaa. Voitte arvata minkälaista ilmaa kaapit tänään tarjosivat. Kuumaa, kuumaa ja kuumaa. Ilmastointilaite huusi keittiössä ja teki parhaansa viilentääkseen kaapeista ja touhuamisestani johtuva lisälämmön tuottamista. 

Ennen yhteen muuttoamme en omistanut silitysrautaa enkä ompelutarvikkeita. Voitte arvata osaanko tehdä käsitöitä. 

Tiedättekö sen hetken aamulla, kun haluat sen tietyn vaatekappaleen. Olet varma, että se on siinä keskihyllyllä, juuri siinä paitojen vieressä. Eipä ole ei. Siis pengot, myllerrät ja kiroilet. Yrität olla herättämättä vielä nukkuvaa miestä ja epäonnistiut siinä pahasti. Sapettaa ja teet pyhän päätöksen siivota kaapin heti töistä tultuasi. Eipä onnistu sekään, koska on muuta tekemistä esim, päiväunet. Siksipä aamuinen epätoivoinen hakeminen ja kiroilu jatkuvat.

Onneksi osaan pestä pyykkiä.

Kun siivoaa harvakseltaan kaappeja tekee takuuvarmasti löytöjä. Löysin paidan, jonka olin jo unohtanut. Omistan kahdet stay up- sukat. Bikinit ovat tallella ja sukkahousut, ne mustat, olivatkin tallessa, etsin niitä raivokkaasti viime viikonloppuna. Sukkia on jotakuinkin 25 paria + parittomat, jotka heitin roskiin. Liian pieni villapaita ja tavoitemekko. Sanotaan, ettei tavoitevaatteita tulisi säilyttää, mutta en usko, vaan olen päättänyt siihen vielä mahtua. Minulla on siis vaatteita. Jotkut liian pieniä ja osa jo aikansa eläneitä. Muutamalla muka tunnearvoa, joten laitoin ne nyt vihdoin Uffiin meneväksi. 

Miksi kaappini eivät pysy järjestyksessä ympäri vuoden? Eivät pysy, vaikka olen harjoitellut jo näinkin monta vuotta. Siksi minun on aika ajoin vedettävä koko kaapin sisältö esiin ja otettava härkää sarvista. Lajittelen vaatteita ja analysoin elämääni. Muistelen ja ja huokailen. Pölyn laskeuduttua teen pyhän päätöksen pitää kaapit järjestyksessä. Pyh, aivan turhaan, mutta voihan sitä itseään huijata. 

 

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Trendit

En osaa kainalopierua

lapsetus.jpg

En osaa kainalopierua. Pitääköhän kainaloon laitettava käsi laittaa kuinka kuperaksi? Pohdin myös sopivaa heilautuksen voimakkuutta ja sitä, että vaikuttaako pierun äänen karvoitus ja sen mitta? Olen yrittänyt, mutta tuloksena on epämääräistä käden vispaamista ja kipua. Teen siis väistämättä jotain väärin.

Autolla ajaessa sylkikuplan puhaltaminen ei kannata.

Aikuisuuden akkuni, varastoni ja jaksaminen alkavat olla loppu. Mieleni vaeltaa lapsetuksen laaksoissa. Hattaraa hiuksissa, sormissa ja huikea jano. Janon voi sammuttaa hörppimälllä ja ryystämällä vettä ja pyyhkien suun hihaan. Hihan ollessa lyhyt voi käyttää käsivartta tai antaa vain valua. 

Muurahaisten polut ovat näkyvissä tasolla, joka vaati maastoutumista. Aurinko paistaa niskaan ja hiukset valahtavat silmille. Kutittaa, mutta liikkuminen ei ole sallittua. Vihdoin katse tarkentuu ja polku on selvästi havaittavissa. Tutkinnan keskeyttää sitkeä kusiainen, joka ei arvosta tutkijaa, vaan pitää minua jättimäisenä uhkana. Naurattaa, hieron puremakohtaa ja haaveilen jäätelöstä. Vieressä istuu pieni ipana ja häntäkin vähän naurattaa, Siistiä. 

Kokeilin taas kainalopierua, mutta ei onnistu.

Luokassa istun ja väritän kymmenjalkaista oliota. Oppilaat hakeutuvat viereeni, änkevät kylkeen kiinni ja kysyvät: Miksi oliolla on raidallinen vartalo ja miksi sillä on kymmenen jalkaa? Vastaus on helppo: Koska sillä on. Innokkaat pienet sormet ottavat kiinni värikynistä ja kymmenjalkainen saa lisää pilkkuja, raitoja ja vesikupin. Opena on hyvä olla ja taas vähän naurattaa. 

Asiapohjaisiin keskusteluihin ei kannata osallistua. Blaa blaa blaa, bla bla blaaaaaaaah ja pöytäkirjaan tulisi kirjattua ristejä, rasteja ja kirkkovene. 

Nenää en kaiva enkä syö räkää, se on liian ällöä, vaikka väitinkin miehelleni tekeväni niin. Hän alkoi epäröidä naimisiin menoamme. 

Bonuspojalla heikko hetki, paha mieli,potkaisee mopsi-ilmapalloa. Minun reaktioini on polkea jalkaa, repiä ilmapallo pojan käsistä ja lähes purskahtaa itkuun. Jemmaan mopsin makkariin pöydän alle, paijaan häntä hieman ja tunnen itseni aikuiseksi. 

En tahdo herätä aamuisin, olla ajoissa töissä ja leikkiä opea. Tahdon tuijotella taivaalle, nähdä pilvissä otuksia, laivoja ja lampaita. Tekee mieli päristä, olla kampaamatta tukkaa ja huijata hampaisen pesussa. En kehtaa ja mieheni vartioi minua. 

Jos pussissa lukee, että liiallinen tuotteen nauttiminen saattaa aiheutta laksatiivisia vaikutuksia, niin kannattaa uskoa. Tuloksena ei ole kainalopieru, sen voin sanoa. 

On siis niin, että aikuisuuteni on hetkellisesti loppuun käytetty.

Toivunko kesän aikana tolpilleni jää nähtäväksi. Melkein maistan pehmiksen maun, jonka joudun nuolemaan sormistani sen valuessa auringon vaikutuksesta. 

Uskallanko hypätä pommilla veteen?

Pyörän pinnoihin voisi virittää räpättimen. Tiedän missä meillä säilytetään pyykkipoikia. 

Lapsettaa oikein kovasti.

Miksi pitää olla aikuinen?

Osaan Aku Ankka- äänen, kokeilin just!

 

Suhteet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään