Välähdyksiä jälkiuusperheilystä

Jälkiuusperheilylle löytyy sijansa, jos sille antaa mahdollisuuden. Milloinkaan ei ole liian myöhäistä ja koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. 

Henkilöt näissä välähdyksissä:

Äitini, hän joka oli tiettömillä taipaleilla elämäni ensimmäiset 16 vuotta.

Äitini mies, joka ei ole sukua minulle, eikä muillekaan mainituille

Poikani, joka on kupeitteni hedelmä.

Bonustyttäreni, joka ei ole biologista sukua minulle, vaan on lasteni pikkusisko, kuitenkaan omaamatta biologista suhdetta kehenkään meistä, mutta kuuluu jälkiuuserheesemme tiukasti

Mieheni, joka ei ole sukua kellekään edellä mainituista ja jonka piti lähteä mukaan, mutta viettääkin poikansa synttäreitä, joka on uusperheen kautta minun bonuspoika. 

Minä, joka olen sukua muutamalle ja osalle en, mutta joita pidän kuuluvana perheeseeni. Minä, joka ole perhevammautunut ja eheytän näin jälkikäteen useita saamiani vaurioita. 

 

Auton kuljettajan puoleinen ovi oli jäässä, joten ahtaudun apukuskin penkin kautta kuljettajan paikalle ja oion ruttuun mennyttä takkiani. Auto käynnistyy kuuliaisesti ja kaarran pois parkkiruudusta vältellen jäätyneitä uria. Aurinkolasit ovat tarpeelliset ja radio jouduttaa matkaani. Laulan ja vilkaisen kelloa ja huomaan olevan hieman edellä aikataulusta.

Nappaan ensimmäiseksi kyytiin bonustyttäreni. Hän on juuri 18 täyttänyt, täysi-ikäinen, kaunis, ja hymy jonka saan, on vieno ja katse alaspäin suunnattu. Hän vastaa kysymykseeni ja myöntää olevansa hieman väsynyt. Soitan pojalleni ja ilmoitan meidän olevan tulossa hakemaan häntä. 

Ajomatkalla on aikaa vaihtaa kuulumisia. Pohdimme, että edellisestä vastaavasta reissusta on noin 13 vuotta. Edellisen kerran olemme tavanneet tässä kokoonpanossa, no kukaan ei muista milloin, mutta aikaa siitä on. Maantie rahisee nastarenkaitten alla. Olemme matkalla äitini luokse bonustyttäreni ehdotuksesta. Olemme tällä porukalla tavanneet viimeksi minun ja mieheni häissä ja edellisellä vierailulla noin 13 vuotta sitten. Bonustyttäreni oli 8 kk vanha, kun hänen siskonsa menehtyi ja sen jälkeen lähdimme rakentamaan suhteita, jotka eivät varmasti muuten olisi muodostuneet. Siskoa ja veljeä, äidin uusi mies, isän ex-vaimo, bonuspojat, bonusäidin äiti, uusi mies, biologisia suhteita ja iteen ei biologisia suhteita, avioeroja ja uusia liittoja …..Monimutkainen verkko, jossa tarvitaan kaikkien tahtotilaa sekä kykyä katsoa biologisuuden ohitse ja kyky tuntea tunteita, kyky tuntea rakkautta vierasta ja harvon nähtyä ihmistä kohtaan. 

Emme puhu ajomatkan aikana kuolleista emmekä hänestä, toisesta pojastani, joka on meistä tällä hetkellä kaukana, mutta ei tiedä kuinka läsnä hän onkaan mielissämme ja sydämessämme. Emme nyt puhu heistä, sillä tämä päivä on tarkoitettu jollekin muulle, kuin surussa ja ikävässä viipymiselle. Me ajattelemme heitä kyllä, mutta he jäävät kaikella kunniotuksella ääneen mainitsematta. 

Ruoka tuoksuu nenään. Vastassa on äitini ja hänen miehensä. Halataan ja ihmetellään asiaan kuuluvasti ajan kulumista ja peitetään pientä hämmennystä, sillä tapaaminen ei ole totuttu eikä rutiineja saavuttanut perhekäynti. Ruoka on hyvää ja jutustelu luontevaa. Ilmassa leijuu välittäminen ja hyväksyntä. Riittäävä uteliaisuutta toisten asioihin, riittävästi ilmoille päässyttä vapautunutta naurua ja sanoja, joilla kaikilla on merkitystä. Osalla puheenaiheista on yhteiskunnallinen ja kantaa ottava sävy, joten laajenamme tuntemusta toistemme ajatusmaailmasta. Siirrymme sohvalle ja pidän bonustyttäreni kosketuksesta, joka viipyy vasten kehoani, hänen yrittämättä vaihtaa asentoa siten, ettemme koskettaisi. Paijaan ohimennen poikani selkää.

Vierailu ajatutuu siihen kohtaan, että on hyvä lähetä. Eteinen täyttyy lämpimistä halauksista ja lupauksista, että seuraavaan tapaamiseen ei mene näin kauan aikaa. Kuljettajan ovi on luopunut jäisestä lukostaan, joten nololta näyttävää ahtautumista ei tarvita. Aurinkolaseja tarvitaan edelleen ja keskustelun tahti on hieman rauhallisempi kuin tulomatkalla. Valitsen rauhallisemman reitin ja ihailemme ohitse vilistäviä maisemia. Kuulen takapenkiltä bonustyttäreni laulavan, joten laitan radiota hieman lujempaa mahdollistaen hänen kuulevan laulun paremmin. Kuuntelen onnen vallatessa sydämeni ja mieleni. Kaunista. Poikani istuu levollisen hiljaa vieressäni. Radio vaihtaa laulua ja kuulen poikani laulavan biisin mukana. Katson tiukasti eteen päin ja säilön hetkeä varastoon. Kahden laulun ajan tunnen vain silkkaa onnea. Kaksi lasta, jotka tietämättään tuottavat suuria tunteita, joista ei voi haaveilla ja joita ei voi kuvitella. Puhdas onnen hetki, keskellä maantietä, joka mutkittelee peltojen välissä. 

Kuten kaikki matkat, niin tämäkin päättyi. Se päättyi halauksiin. Suuntaan auton kohti kotia, jossa mieheni odottaa valmiina kuulemaan tunteikkaasta matkastani ja valmiina rakastamaan ja hyväksymään jälkiuusperheen tuottamat mutkat ja mahdollisuudet. 

Suhteet Oma elämä Rakkaus Ajattelin tänään

10 ohjetta hyvään elämään

Lehdet tulvivat ohjeita hyvään elämään. Joskus ohjeita antaa asiantuntija ja joskus 102- vuotias. Ohjeet ovat usein itsestään selvyyksiä, ja mietin, että miksi hitossa niitä sitten luetaan. Muistutukseksi ja ahaa-elämykseksi? Kenties, mutta mietin sitäkin, että miksi emme luota itseemme ja miksi tarvitsemme vahvistusta, jonka joku toimittaja kasaa, jälleen kerran, meidän luettavaksi. Niinpä minäkin tein 10 ohjetta hyvään elämään ja usko tai älä, niin tuskin löydät niistä mitään uutta. 

1. Ole oma itsesi. Ensin tosin on tutustuttava itseensä ja valitettavasti siihen tarvitaan myös rehellisyyttä. Kukaan muu ei kerro sinulle millainen olet, siis rehellisesti. Vain sinä tiedät pimeät puolesi ja sen missä huijaat. Edes oma kumppanisi tuskin on täysin rehellinen jokaisesta luonteenpiirteestäsi. Istu siis peilin ääreen….Kun olet istunut ja lähes kyynelehtinyt, niin sitten voit hieman pehmentää ja ottaa käyttöön pienet valkoiset valheet. Kummallista kuinka paljon valheita tarvitaan, että kykenee oleman loukkaamatta ihmissuhteissa, jopa suhteessa itseen.

2. Syö. Syö terveellisesti tai ole syömättä, mutta jotain täytyy syödä pysyäkseen hengissä. Älä huijaa syömisesi määrän suhteen, sillä jokainen joka katsoo fyysistä kokoasi, tajuaa totuuden. Taskuista löytyvät karkkipaperit kertovat myös omaa totuuttaan. Syö siten, että sinulla on hyvä olla. Liian ankara ruokavalio ei välttämättä takaa pitkää ja hyvää elämää. Syö kuten haluat ja kyllä sinä tiedät, koska pulla on liikaa ja milloin se vain yksinkertaisesti on tarpeellinen. Kannattaa ehkä hieman miettiä mitä syö, mutta sen sinä varmaan jo teetkin. 

3. Juo. Juo mielellään maitoa, vettä, piimää, vihreää teetä, kahvia, limpparia, olutta ja nykytietämyksen mukaan terveellistä punaviiniä. Jos et juo mitään noista, niin saattaa käydä huonosti. Jonkun juoman jälkeen ei kannata heti pestä hampaita, hammaslääkärin ohjeistaa siten, liittyy jotenkin happoihin. Alkoholin kanssa…no niin, onhan viina viisasten juoma. Älä selittele juomisesi määrää, kuitenkin huijaat ja lopulta ketään ei oikeasti kiinnosta. Vesi vanhin voitehista ja se on varmaan riittävän tieteellisesti todistettu. Veden juomiseenkin voi kuolla, mutta oletan ettet juo sitä 10 litraa päivässä. 

4. Nuku. Nuku riittävästi ja riittävän mukavassa ympäristössä. Mikä on riittävästi, niin vain sinä sen tiedät, joten lakkaa tuijottamasta taulukoita, joissa verrataan sinun ikääsi ja unesi määrän suhdetta siihen. Univelkoja ei saa yhdessä yössä takaisin, joten vältä hankkimasta sitä. Jos nukut paremmin yksin tai erillisen peiton alla, niin uskalla tehdä niin. Nuku ja ota vastaan unien tuomat sanomat ja tuntemukset ne ovat vain sinulle. Jos et nuku, tulet lopulta kiukkuiseksi, hieman pöpiksi ja tuskallisen vaikeaksi ihmiseksi olla kanssakäymisissä. Jos et nuku, siihen on varmasti joku syy ja toivon, että syy selviää ja se on ohitse menevää. 

5. Rakasta ja lemmi. Rakasta edes jotakin ja aloita mieluiten itsestäsi. Jos pystyt, niin anna jonkun rakastaa sinua, sillä sinulla ei ole oikeutta estää toisen rakkautta ja vähätellä ettet muka ole rakkauden arvoinen. Rakkaus on elämän suurimpia lahjoja, joten sitä kannattaa arvostaa ja tavoitella. Vaalia sitä pitää ja muistaa, että se on ainutlaatuinen juttu. Rakkauteen kuuluu usein lempiminen ja se onkin moninainen juttu. Siihen löytyy yhtä monta ohjetta, kuin on ihmistäkin. Sen sanoisin, että muista turvaseksi, älä pakota itseäsi tai ketään muuta sellaiseen mikä tuntuu pahalta. Lempiä voi itsekseen tai kimpassa, joten tapoja löytyy. Jos ei huvita, niin lemmi sitten kun huvittaa. 

6. Ole ihmisten kanssa. Ihmiset ovat joskus välttämätön paha, usein voimavara ja joka tapauksessa ilman toista ihmistä on vaikea olla ja elää. Jossain elämänvaiheessa tarvitaan ihmistä kuitenkin, joten älä turhaan haaveile erakon elämästä. Puhu ihmisten kanssa, mutta muista myös kuunnella. Opettele kohteliaisuudet ja riittävä rehellisyys. Tässäkin kohdassa pätee se, että jotain kannattaa joskus jättää sanomatta, ihan jokaista ajatellen. Ihmiset ovat suurimmaksi osaksi ihania ja hyvää tarkoittavia. On tärkeä oppia tuntemaan erilaisia ihmistyyppejä ja tiedostaa minkälaiset ovat sinulle sopivia. Vältä pahoja ihmisiä, sillä totta vieköön, heitäkin on. 

7. Laiskottele ja ole jouten. Älä herran tähden luule, että vain ahkeroimalla saa hyvän elämän. Opettele, oman etusi vuoksi, olemaan jouten. Katsele taivaalle ja mieti minkä kuvion pilvet muodostavat. Älä tee mitään ja kummallisesti luovuus puskee esiin. Työt eivät tekemällä lopu ja maailmakin on riittävän valmis. Laiskottele ja torku. Lataa akkuja, jotta jaksat touhuta sitten, kun joutilaisuteen ei ole mahdollisuutta. Anna itsellesi lupa olla tekemättä ja huomaat olevasi ihan hyvä ihminen, vaikka ei suoritakaan mitään. Ja luulen, että jokainen laiskottelee tai ainakin haaveilee siitä, mutta eivät ehkä kehtaa sitä ääneen sanoa. 

8. Pyri hyvään. Pyri hyvään itsesi kohdalla. Hyvä olo ja hyvän tekeminen tuottavat autuaita asioita. Oman hyvän olon kasvaessa huomaa, että se on helppo laittaa jakoon. Uskon lapsellisesti siihen, että hyvä kasvaa hyvyydellä ja se tavoittaa useita ihmisiä. En tiedä täytyykö pahoille olla hyvä, mutta ehkä heidät voi vain ohittaa ja olla huomaamatta. Paha yrittää syödä hyvää, joten hyvää on suojeltava. Hyvää on enemmän kuin ehkä joskus tajuaa, sille on vain annettava ääni ja tehtävä se monin tavoin näkyväksi. 

9. Vaivaa aivojasi. Kun et ole jouten tai tekemässä hyvää, niin vaivaa aivojasi. Opettele jotain uutta ja ole utelias. Tee sanaristikoita, lue, opiskele, katso dokumentteja ja kuuntele jota kuta, joka osaa sellaista, mitä sinä et ikinä uskoisi osaavasi. Älä luule jo tietäväsi kaikkea tarpeellsita, sillä jämähtäminen on vaarallista. Vaivaamalla aivoja pysyt vireessä ja ehkä ehkäiset tai hidastat muistisairauksia. Aivoja voi vaivata myös huumorilla, naurulla, pilailulla ja hauskuudella. Se vasta tekeekin hyvää, kun on nauranut pierulle ja perustelee sen terveystekona. 

10. Älä usko kaikkin ohjeisiin, vaan luo omasi. Luulen sinun tietävän oman elämäsi hyvät ohjeet. Lue muidenkin ohjeita, mutta ota niistä käyttöön ne, jotka sinulle sopivat. Älä kadehdi muiden hyvältä kuulostavia ohjeita, sillä ne eivät ehkä sovikaan sinulle. Toisaalta voit ottaa vinkistä vaarin ja sisällyttää hyvän ohjeen osaksi elämääsi. Muiden antamat ohjeet ovat vain suuntaviivoja ja joskus toimittajan laatimia edellisen vuoden kevään numerosta, hieman tähän päivään muokattuna. 

Olisi kiva kuulla sinun 10 elämänohjetta!

 

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään