Aiemmin tällä viikolla, yhtenä tuulisena päivänä, mulla oli jalassa korkokengät ekaa kertaa kuukausiin. Olin vaivautunut tekemään hiuksille edes jotain ja lisäsin huulille oranssihtavaa punaa töistä lähtiessä. Olin venaillut kyseistä iltaa jo aika kauan, vähän jännittänyt tulisiko siitä kuitenkaan mitään. Olisiko meillä puhuttavaa, kävisikö ilmi, että oon saattanut meidät vaan vaivaannuttavaan tilanteeseen. Olin melko varma, että […]

Tässä alkukesän aikana, eräänä kohtalokkaana päivänä, havahduin kohtuuttomaan vääryyteen. Huomasin epäoikeudenmukaisuuden, virheen, minua ei kohdeltu tasapuolisesti. Ei samalla tavalla, kuin yhtä sellaista tanskalaista sisustajanaista ketä mä seuraan Instagramissa; sille suotiin enemmän vapauksia kuin mulle, ja se kirpaisi. Se nimittäin postasi ihanan eteerisen kuvan kauniista asunnostaan, jossa oli just sellainen puuterisen vaaleanpunainen seinä, jollaisen mä oon […]

Todistaakseni teille, että käyn joskus jopa Nørrebron ulkopuolella, olisi tänään luvassa vinkkaus uudesta myymälästä – oikein Frederiksbergissa saakka (eli tossa kilsan päässä meiltä). Olin kuikuillut vaate-, asuste-, kukka-, koru- ja säläputiikki Blackbird Hillin ikkunoista uteliaana sisään jo useamman kerran, kunnes reilu viikko sitten päätin viimein astella ovesta peremmälle. Ja voi pojat, mikä ihanuus! Kännykän kamera […]

Mä oon pienestä pitäen ollut melko taitava rahankäyttäjä, säästäväinen ja hyvän itsekurin omaava. Oon saanut jopa opiskeluaikana pennoseni riittämään niin hyvin, että oon pystynyt ravaamaan baareissa, shoppailemaan silloin tällöin ja reissaamaan kesäisin useita viikkoja – pienellä budjetilla ja läävissä asuen, totta kai. Reiluuden nimissä on hyvä mainita, että oon ollut onnekkaassa asemassa, koska oon lisäksi […]

Ensinnäkin, ihanaa juhannusta sinne! <3 Toivottavasti kaikilla teillä on superrento kesäviikonloppu meneillään. Täällä Tanskassahan ei jusseja vietetä, joten voin juhlistaa päättämällä muutaman päivän blogihiljaisuuden. Tämä viikko ja edeltävä ovat olleet kuin yö ja päivä, ei varmaan enempää voi ajanjaksot toisistaan poiketa. Suoraan sanottuna tää viikko on ollut aika kamala, mutta onneksi se on parantunut loppuaan […]

Ihmettelin täällä armaan poikaystäväni kyvyttömyyttä käsittää tiettyjä tapojani, kuten vaikkapa vieraiden ihmisten ikkunoihin kurkkimista ja apaattista tyhjään tuijottamista. Siinä missä tosiaan mun kotkotukset ovat täysin järkeenkäypiä ja loogisia, herra F itse omaa useankin oudon rutiinin. Ootte varmaan mun kanssa samaa mieltä siitä, että toisin kuin omissani, näissä ei oo mitään järkeä. Se ostaa aina vaan […]

Ryhdyttiin tuossa eräänä päivänä pari viikkoa sitten F:n kanssa miettimään, että mitä hemmettiä me tehtiin viime heinäkuun alussa sen syntymäpäivänä. Kaiveltiin pääkoppiamme vaikka kuinka, mutta ei siitä tullut mitään. Ei selkeästi ollut mikään maailman ikimuistoisin juhlapäivä, koska meillä ei kummallakaan ollut mitään käryä sen päivän aktiviteeteista. Ryhdyttiin penkomaan valokuvia, josko sieltä löytyisi johtolankoja, mutta turhaan. […]

Tää tarina on tosi, voin sen vaikka vannoa. Kerron sen niin hyvin kuin vain pystyn ja muistan, vaikkakin osa on jo alkanut unohtua. Aika tuo armoa, sanotaan. Tai ehkä sanotaan, keksin sen päästäni, mutta se kuulostaa siltä, että voisi hyvin ollakin sanonta. Kuten pysäyttävimmillä stooreilla on tapana, tääkin alkoi ihan tavallisena päivänä, aurinkoisena sellaisena. Kun […]

Viime viikkoina oon alkanut taas juomaan teetä, ekaa kertaa sitten sysitalven. Se taisi alkaa siitä flunssasta ja jäi jotenkin päälle, tykästyin teepannun oloon vierelläni. Ehkä vanha korsteeni sisälläni heräsi ja innostui konseptista nostaa jotakin säännöllisesti huulilleen. Tiedä häntä. Keitän kuitenkin itselleni pannullisen teetä nykään aina töistä kotiin tultuani, jos siis tuun edes suurin piirtein suoraan […]

Bangkokin lentokentältä, muutama kuukausi sitten, ostin tuliaiseksi kobravoidetta. Mustaa yrttimömmöä, joka vaikutti sopivan tujulta taloutemme urheiluhullaantuneen (vinkki: se en ole minä) kolotuksiin. Niin pieni hetki, niin arkinen ostos, niin koruttomasti joskus silloin aivan alkukeväästä autoin levittämään tököttiä niskaan. Muutaman kerran vain, kunnes ostos unohtui laatikon pohjalle ja lihassärkykin taisi helpottaa. Sitten saapuivat puihin hiirenkorvat, pörrötakki […]