Meikämandoliinia potkaisi viikonloppuna onni ihan tosissaan. Ihan tuosta vaan, Frederiksbergin kirpputorilla, just kun sitä vähiten odotin (tai no kyllähän mä sitä aina vähän odotan kun kirppiksellä pyörin). Potku tuli sinertävän sävyisen, aivan täydellisen ihanan, jokseenkin oudon seinävaatteen muodossa. Sellaisen, johon näyttää olevan kirjailtuna jonkinmoinen kukko tai muu lintueläin. Kuudentoista euron hintaan, joka mielestäni oli ihan […]

Oon jo pidemmän aikaa suunnitellut tätä postausta mielessäni, mutten oo uskaltanut kirjoittaa. Aknepotilas sisälläni pelkää, että tekstin julkaisu on megalomaaninen jinxaus ja iho-ongelmat palaavat heti rytinällä takaisin. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jos kirjoitukseni auttaa edes yhtä tyyppiä katsomaan peiliin yhtä ilahtuneena kuin meikäläinen tänään, on se sen arvoista. Eikä mitään jinxauksia oikeesti oo olemassa […]

Oon nyt ollut pari päivää suurin piirtein terveiden kirjoissa ja tiedättekö mikä tässä on ehkä parasta? Voin haahuilla viikonlopun vailla suunnitelmia, tekemättä juuri mitään, vapaaehtoisesti. Tällä hetkellä istun sohvalla jättimukillinen kahvia vieressäni, tietenkin, ilman mitään kiirettä minnekään. Oon kääriytynyt pörröiseen vilttiin, siihen mitä F vihaa koskettaa ja jonka se on nimennyt Dustyksi. Sydämeni särkyi viime […]

Kynäilin naisverkosto Tiistai-klubin blogiin postauksen kahden Tanska-vuoteni tärkeimmistä uraoivalluksista. Alkuperäinen juttu löytyy täältä. Tiistai-klubi on siis verkosto markkinoinnin, myynnin tai viestinnän parissa työskenteleville naisille. Kuuluin klubiin parin vuoden ajan ennen Köpikseen muuttoani ja Pauliina, eräs parhaista ystävistäni ja supermimmi, on nykyään sen hallituksen puheenjohtaja. Päätin jakaa eepokseni blogissakin, olenhan täällä aiemminkin horissut urajutuista. Täältä siis […]

Tervetuloa 1-vuotiaan asuntomme kunniaksi järjestettävän opastetun kotikierroksen keskimmäiseen osaan. Tänään pyörähdämme makuuhuoneessa, joka tunnetaan myös maailman parhaana paikkana. Ainakin aamuisin kello kuusi kolmekymmentä, kun yhteiskunnan asettamat suorastaan kohtuuttomat vaatimukset pakottavat minut sieltä pois.     Makuuhuoneessa ei ole tapahtunut massiivisia muodonmuutoksia sitten viime näkemän, mutta pientä uutta kuitenkin. Tykkään vaihdella koriste-esineiden ja muun pikkusälän paikkoja, […]

  Pikaterveiset pikkumakkaristamme, jonne muutin eilen kaamean yskäni ja yleisen tuskani takia evakkoon, pois poikkista häiritsemästä ja tartuttamasta. F innostui tekemään itselleen sohvalle pedin, sekin halusi retkeillä kodissamme; joka selittää kuvassa näkyvät epämääräiset tyynykasat olohuoneen puolella. F malttoi majailla sohvalla itsekseen ehkä vartin, kunnes kömpi mun viereen yöksi. Se siitä evakosta. Mutta jotenkin pikkumakkarissa on […]

  Viikonloppu oli aivan täydellinen. Aurinkoa, F:n kanssa hengailua, ystäviä, hyvää ruokaa, viiniä, pyöräilyhommia. Itse asiassa ihanat päivät on jatkuneet jo pidemmän aikaa. Kesä on viimein täällä. Mulla oli maanantaina synttärit (lempipäiväni vuodesta!), joka kruunasi tän upean ajanjakson. Blogistakin on varmasti huomannut, että fiilis on hyvä ja kivasti pyyhkii. Eli arvatkaa vaan, kuinka paljon ärsyttää […]

Juhlistimme taannoin 1-vuotispäivää täällä (ei enää niin) uudessa Nørrebro-kodissamme. Kuten olen blogissakin tuskastellut päivitellyt, on useita prokkiksia, jotka roikkuvat edelleen to do -listalla, mutta paljon on myös tapahtunut. Mainitsin eräässä aiemmassa postauksessa asunnon keskeneräisyyden, johon eräs suloinen lukija jätti herättelevän kommentin: Valmis kämppä? Mitä se tarkoittaa? Ei kai innostuneen sisustajan haave ole saada asuntoa ”valmiiksi”, […]

Kirjoittelin hetki sitten siitä, miten alan jo tottumaan Helsingin reissuilla vallitsevaan outouteen. Ja siihen, että Helsinki ei vaan enää oo mun kaupunki. Joskus oli, se sydämeni kotimesta, mutta ei enää. Selvän teki. Oli kuitenkin yksi uusi olosuhde, asia johon en osannut varautua viimeisimmällä Stadin reissullani. Buukkasin nimittäin hotellin entiseltä kotikadultani, ihan siitä meidän vanhoja ikkunoita […]

Eräänä iltapäivänä töiden jälkeen paistoi aurinko, kaupunki oli liikkeellä ja mulla ei ollut kiire minnekään. Se oli sitä aikaa, kun kirsikankukat tuoksuivat ja me taidettiin kaikki kuvitella, että tästä se kevät nyt alkaa. Ei muuten alkanut ja pari päivää myöhemmin kaivoin taas talvitakin esiin. Mutta siis sinä päivänä päätin körötellä töistä junalla keskustaan saakka ja […]