Tag: elämä

Talvisin katoan, keväisin taas palaan

Talvisin katoan, keväisin taas palaan

  Hassua, miten sitä pikkuhiljaa oppii itsestään uusia puolia. Kuten vaikka sen, että mulla ei ole mitään annettavaa kenellekään tai mihinkään suuntaan talvisin, suunnilleen lokakuusta maaliskuuhun. En ois varmaan tajunnut koko hommaa vielä vuosikausiin, ellei mun blogi ois ollut nyt kahden talven ajan kohmeinen raunio ja sitten äkkiseltään päivien pidentyessä ihan sieltä alkukeväästä (pessimistit saattavat tuota lopputalveksikin […]

P*skan viikon anatomia

P*skan viikon anatomia

  Mulla on meneillään aivan käsittämättömän, vanuttavan, möhnäisen, karheannihkeän paska viikko. F tuossa yritti ohjeistaa mua: keskity hei niihin hyviin juttuihin, mieti vaikka sitä ihanan aurinkoista iltaa kun syötiin pizzat Stefansgadenin terassilla, ei sulla sillon ollut paskaa. Kun se meni vieläpä kutsumaan itseään mun henkilökohtaiseksi lifecoachiksi tsemppaamisensa yhteydessä, meinasin tipauttaa naamani pöytään. Joskus nyt vaan on hyvä antaa huonon […]

Niin sairaan ylikiva viikonloppu

Niin sairaan ylikiva viikonloppu

Päätin strategisesti tulla kotiin jo sunnuntaina, jättää yhden ihanan pääsiäismaanantain Stadin reissusta palautumiseen, sisustukseen, kirjoittamiseen, kokkailuun, laatuaikaan F:n kanssa, kaikkeen sellaiseen kivaan mitä vapaapäivänä kotosalla yleensä tehdään. Heräsin yhdeksän tunnin yöunien jälkeen umpiväsyneenä, aamun suihkukaan ei auttanut. Ei kaksi mukillista vahvaa kahvia, eikä se kun laitoin farkut jalkaan (ootteko te huomanneet, että vapaapäivänä ramaisee jotenkin […]

Kauniita brunsseja ja sellaista hyvää kuolemanpelkoa

Kauniita brunsseja ja sellaista hyvää kuolemanpelkoa

  Oon vaahdonnut blogissa viime aikoina siitä, että pitäisi muistaa arvostaa enemmän kaikkea ja ihan tosissaan pyrkiä olemaan onnellinen hetkessä. Taisin jossain vaiheessa kirjoittaa jotakin sen suuntaista, että lieneekö viiveellä iskevää kolmenkympin kriisiä, kun tässä on hiljalleen alkanut havahtua siihen tosiasiaan ettei eläkään forever and ever. Sillä on oikeesti väliä, miten päivänsä käyttää. Joskus mua suorastaan ahdistaa […]

Täältä taas tullaan, Stadi

Täältä taas tullaan, Stadi

Käydäkö Helsingissä omin päin ystäviä moikkaamassa vai poikkiksen kanssa meidän entistä yhteistä kotikaupunkia fiilistelemässä, yrittääkö tavata kaikkia kavereita edes pikaisesti pitkästä aikaa vaiko pyhittää tuntikausia niille läheisimmille. Varatako illallistunnit kotiruoalle perheen parissa vai kaupungin uusimpien trendiraflojen testaamiseen. Ikuisia, kinkkisiä, raastavia expatin ongelmia. Ikinä ei ehdi kaikkea. Mä en käy Helsingissä tarpeeksi usein, en läheskään, sinne päinkään. […]

42-prosenttisen ärsyttävä viikko

42-prosenttisen ärsyttävä viikko

  Siinä missä viime viikko oli sellaista kaikkialle rynnistävää, hengästyttävää, sydäntä läpättävää kirkkaankeltaista intoa ja kevätonnea, on tästä kuoriutunut vähän toisenlainen. On tääkin viikko ollut mukava, älkää käsittäkö väärin, mutta sellaisella oudon liukkaalla tavalla kun ei oikeen saa mistään kiinni ja yhtäkkiä onkin jo perjantai. Kiireisiä aamuja, eräästä tärkeästä workshopista myöhästyminen (sinä ainoana maailman kertana […]