Huomenna lauantaina on jälleen vuosittainen ja kansainvälinen Älä laihduta-päivä. Älä laihduta-päivä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992, valtakunnallisena päivää on vietetty vuodesta 2010. No Diet Day:n perustaja on brittiläinen Mary Evans Young, jolla on omakohtainen kokemus syömishäiriöistä. Päivän tarkoituksena on herättää ihmisiä pohtimaan suhdettaan omaan kehoon ja kyseenalaistamaan laihduttamiseen ja painoon ja ulkonäköön liittyviä päähänpinttymiä ja pakkomielteitä. Sitä, pitääkö olla tietynkokoinen- tai näköinen voidakseen olla arvokas ja hyväksytty.  Sitä, voisiko elää terveellisesti ja voida hyvin painosta ja koosta huolimatta. Päivän symbolina on vaaleansininen nauha ja päivän aikana muistetaan myös syömishäiriöön sairastuneita. 

Saman aiheen, kehopositiivisuuden ja oman keho arvostamisen puolesta, ympärillä on käynnissä koko vuoden ajan Jenny Lehtisen luotsaama Vaakakapina-kampanja, josta olen aiemminkin kirjoittanut täällä ja täällä. Myös itse kannustan ympäri vuoden ihmisiä luopumaan oman kehon kurittamisesta ja tarttumaan sen sijaan värikkääseen, riittävään ja säännölliseen syömiseen, painosta huolimatta. Samat perusasiat, mitkä opetamme lapsille, unohdamme itse. Lieneekö syynä lasten hyvään hoivaamiseen rakkaus, jota puolestaan on vaikea itseä ja omaa kehoa kohtaan tuntea? Onko ehkä lapsena tai nuorena jäänyt vaille välittämistä ja huolenpitoa, jolloin kokemus itsestä on muodostunut jollain tavalla huonoksi, vääränlaiseksi ja arvottomaksi, joka ei ansaitse mitään hyvää? 

Joka tapauksessa avain onneen ei ole kiloissa, senteissä eikä muodoissa. Se on itsensä kohtelemisessa ihmisenä, oman kehon hoitamisessa ja nimenomaan hyvien asioiden tarjoamisessa itselle. Tämä ei suinkaan tarkoita kilokaupalla suklaata aamusta iltaan, ei myöskään pelkkien porkkanoiden rouskuttamista. Se ei tarkoita sohvaa ja netflixiä mielinmäärin, ei myöskään lenkkeilyä säästä riippumatta. Se on sopivassa suhteessa lepoa ja liikettä, ruokaa ja juomaa, yksinoloa ja ihmisiä. Se on laiskottelua ja työtä. Se on joskus epämukavuusalueelle astumista ja ikävältä tuntuvien asioiden kohtaamista, mutta myös voittajafiiliksiä ja rutiineilla luistelua. 

Onni on siis on omista perustarpeista huolehtimista ja samalla elämästä nauttimista. 

Emme voi koskaan suoraan vaikuttaa painolukemiin. Se tapahtuu, jos on tapahtuakseen, aina välillisesti elämäntapojen ja yleisen fiiliksen ja elämänasenteen kautta. Jos joku väittää pelkillä hiilihydraattien välttämisillä laihtuvansa, ei se pidä paikkaansa. On muutettava myös esimerkiksi tapoja syödä ja ei vain kotona, vaan myös kodin ulkopuolella. Ja syömisten muuttaminen voi edellyttää muutoksia arjen rutiineissa, kuten kaupassakäymisessä, ruoanlaitossa ja muussa ajan käytössä. Loppujen lopuksi emme puhu siis enää vain yksittäisestä ravintoaineesta, vaan kokonaisesta tavasta elää. Tämä on se syy, miksi syömisten rajoittaminen ei pitkän päälle pelkästään toimi. Jos eivät tavat syömisen ympärillä muutu, palataan pian takaisin vanhoihin tottumuksiin ja ruokavalioon. 

Muutokset elämäntavoissa vaativat usein peiliin katsomista. Enkä tarkoita nyt oman kehon arvostelemista tai peilaamista, vaan omien asenteiden tarkastelua. Mitä minä oikeasti haluan ja miten elämääni nykyään vietän? Toteutuvatko tavoitteeni, haluni ja aikeeni? Miksi? Loppujen lopuksi päädymme siihen, miten ajattelemme itsestämme. Riitämmekö sellaisina kuin olemme? Yritämmekö muutosta väkisin? Yritämmekö tehdä asioita, jotka eivät ole itsellemme mieluisia tai sopivia? Miksi?

Joskus avain onneen on irtipäästäminen. Irtipäästäminen uskomuksista, pakkomielteistä ja päähänpinttymistä. Irtipäästäminen oman kehon muokkaamisen pakonomaisuudesta. Irtipäästäminen siitä ajatuksesta, että täytyy olla tietynlainen ja elää tietyllä tavalla, jotta voi olla onnellinen. Siinä sivussa voi jäädä hyvät hetket kokematta ja itselle sopivat elämäntavat löytämättä. Pakonomainen tarve muuttua voi estää meistä olemasta onnellisia ja hyväksymästä itseämme sellaisina kuin olemme. Jatkuva itsemme kritisointi ja virheiden löytäminen voi sumentaa katseemme näkemästä sitä hyvää ja ihanaa, mitä jo on. 

Tiedän, ettei se ole helppoa. Ei ole helppoa olla laihduttamatta tai suhtautua omaan kehoon positiivisesti. Ei ole helppoa antaa dieettien tai kuntosalitavoitteiden olla. Älä laihduta-päivä haastaa sinut kuitenkin kokeilemaan sitä yhden päivän ajan. Otatko haasteen vastaan?

Suomessa Syömishäiriöliitto-SYLi alueellisine jäsenyhdistyksineen järjestävät erilaisia tapahtumia Älä laihduta- päivän aikana. Kuopiossa päivä näkyy ja kuuluu huomenna Matkuksessa klo 12-16 järjestettävänä yleisötapahtumana.  Olen itse menossa paikanpäälle ja moikkamaan muun muassa Kuopion SYLI-keskuksen työntekijöitä. Tule sinäkin!

Hyvää viikonloppua kaikille!

-Katja