Q & A

 

 

Mitä esikuva edellä, sitä meikämansikka perässä! Koska kysymyspostauksia ei voi koskaan olla liikaa(?), nappasin tällä kertaa Suttastiinalta tällaisen kysymyspatteriston:

Pienenä olin varma, että isona minusta tulee… opettaja. Tämä juonsi juuresta varmaankin vain siitä, että koulutaipaleeni ihan ensimmäisenä vuosina kohdalleni osui ihania opettajia. Myöhemmin asia korjaantui, ja sain kiusakseni vähemmän viehkoja kansankynttilöitä ja sitä myöten luovuin opehaaveistanikin. Kyllä ei olisi minusta pitämään monologia teinilauman edessä!

Kolme parasta piirrettäni ovat… empaattisuus, herkkyys ja huumorintaju. Makuasioitahan nämä toki ovat, ja jota kuta saattavat samaiset ominaisuudet lähinnä ketuttaa, mutta pikaiselle pohdinnalla noista ominaisuuksista on ollut itselleni eniten iloa.

Viimeisin sisustusostokseni oli… kirppisryijy, joka päätyi erilaisista järeistä puhdistustoimenpiteistä huolimatta jätteeksi karmean katkun vuoksi. Hutiostos, joka harmitti!

Haluaisin matkustaa… Islantiin Björkin jalanjäljille, Penismuseoon ja luontoa ihastelemaan. Ymmärrän kyllä myös hyvin, että paikalliset alkavat olla huolissaan siitä, miten turistit tallovat ja turmelevat upeaa maisemaa… Kuubaan voisin mennä uudelleen, Italia on ihana ja Uusi-Seelanti, Japani ja Singapore kiinnostavat. Mutta tokkopa lie tässä raha-, ympäristö- ja maailmantilanteessa tohtii männä naapurikaupunkia kauemmas.

Suosikkijuomani on… cokis! Merkillä ei väliä, kaikki kofeiinillinen kolajuoma käy ja hyvin käykin- olen suorastaan addikti. Kahvia täytyy saada vähintään aamuisin, ja toki vesi vanhin voitehista. Teetäkin juon aika paljon. Eli kaikenlaista juon ”kuin märkä vasikka”, kuten edesmennyt mummoni olisi sanonut.

Lempiruokani on… pitsa. Se maistuu taivaalliselta, vaikka ainoa täyte olisi juusto, johtunee rasvan ja suolan täydellisestä liitosta. Pidän myös nepalilaisesta ruuasta sekä pastasta.

Viikonloppuisin herkuttelen… ja muulloinkin herkuttelen, hehe! Mutta siis jos leikitään että herkkupäivä on vain viikonloppuna, siihen saattaapi kuulua irtokarkkeja ja/tai sipsejä ja ehkä sitä pitsaa. Nyt en ole jostain syystä tissutellut pieneen ikuisuuteen, mutta lasi viiniä tai vaikka siideri kruunaavat mättöhetken.

Lempiblogini, joita seuraan säännöllisesti, ovat… Jo alussa mainitsemani iki-ihanan Suttastiinan Älä ota sitä niin vakavasti, blogipioneeri Jenni Rotosen Pupulandia sekä satunnaisesti päivittyvä Eeva Kolun Uusi Muusa. Lilyssä ihastuttavat myös esimerkiksi Visual Diary, Sopivan tiukkaa elämää, Tuulenhavinaa, Kotona kirjassa ja Nude. Aika moni aikoinaan seuraamani blogi on loppunut tai siirtynyt pelkästään instagram-päivityksiin.

Kirjat, joita olen lukemassa nyt, ovat …Olen upea, mutta en sinun mieliksesti (Florence given), Munametsä (Olga Kokko) ja Aaltoja ja asiattomuuksia (Hyppe Salmi).

Lempilaji kirjallisuudessa on…maaginen realismi, autofiktio ja jonkinlainen postmoderni runoilu? Ai niin ja tietysti ja totta kai ehta CHICK LIT!

Suosikkisovellukseni kännykässä on…Whatsapp.

Kahvin juon…aamuisin , kauramaidon kera.

Viikkorutiineihini kuuluu…pakollisten pahojen kuten töissäkäynnin lisäksi lie jonkinlainen kosmeettinen siivoilu, kävelyllä käynti, äänikirjojen kuuntelu iltaisin, Netflix ja maalaaminen.

Viimeisin elokuva, jonka olen nähnyt elokuvateatterissa…. oli Screamin uusi versio – ihan viihdyttävä pläjäys! Seuraavaksi suunnitelmissa Batman. Robert Pattinson kissanaisen kera näyttää kuumalta kombolta! (Yritän aktiivisesti olla ajattelematta sitä, että huhujen mukaan Pattinson ei ilmeisesti arkielämässään peseydy kovinkaan usein).

Rentoutuakseni…lohturuokailen, makaan sohvalla, taiteilen jotain tai suuntaan keikalle tai luontoon.

Lempivuodenaikani on…kesä.

Ruokabravuurini on…hakusessa. Olen onneton kokki, mutta ehkäpä osaan sutaista parhaiten jonkun kasvisproteiinia sisältävän pastakastikkeen. Myös jotkut leipomukset kuten muffinssit onnistuvat.

Tv-sarjoista pidän eniten… psykologisista jännityksestä/kauhusta, dokumenttisarjoista ja mustista draamakomedioista.
Koukutun helposti sarjoihin ja parhaat katson yhteen putkeen, jos suinkin pystyn.

Kulttuuri Oma elämä Suosittelen Höpsöä

Viime aikojen viihdettä


Biisi: Heikki Kuula -Kummittelee
“Pystyyks punasel luuril tappamaan?”.
Olikin jo aika saada soittolistalle biisi, joka kertoo ghostauksesta (=toinen osapuoli katkaisee yllättäen täysin välit/blokkaa viestimissä ja käyttäytyy kuin toista ei olisi olemassakaan). Sen verran yleinen ilmiö on kyseessä. Biisi on vähän modernimpaa, melankolisempaa ja melodisempaa kuulaa, kertsissä herkistelee YleX:n läpimurtolistalta noussut artisti Malka.
https://open.spotify.com/track/2YEGqcJ3aYaw2R0Z1Tm4n7?autoplay=true

TV-Sarja: Laulu rakkaudelle
Tämä sentimentaalinen musiikkiohjelma osui juuri sopivan herkkään hetkeen, ja ensimmäisen jakson esitykset (mm. ihana Mikkon von Hertzen sekä Apocalyptica) saivat minut itkemään nenäliinapaketillisen verran. Sarjassa siis julkisuudesta tutut tyypit yllättävät itselleen merkittäviä ihmisiä musiikkiesitysten muodossa. Ihmiset reagoivat kovin eri tavoin yllätyksiin, mutta parhaimmillaan ohjelma on, kun vastaanottavan osapuolen kasvoilta paistaa aito ilo, kiitollisuus ja rakkaus. Ei ohjelma toki enää saa aivan samanlaista huutoitkua aikaan kuin eka jakso, mutta liikutuksen tunteita kyllä. Sopivaa settiä sunnuntai-illan kaihoon, kenties karkkipussin kera.

Suoratoisto-sarja: Divorce (HBO)
“You’re Jesse James, and I get to be Sandra Bullock.”
Nimensä mukaisesti avioerovatulointia kuvaava sarja on niin mainio, etteivät edes toista pääosaa näyttelevän Sarah Jessica Parkerin Sinkkuelämää-maneerit ärsytä, päinvastoin. Miespääosaa näyttelevä Thomas Haden Church sopii myös täydellisesti rooliinsa! Pääosapariskunnasta lapsineen on saatu melko uskottavan oloinen ja inhimillinen kokoonpano, jotka potevat perheen hajoamisen aiheuttamia tunnekuohuja kukin tavallaan. Draamakomedian huumori kääntyy parhaimmillaan melko mustaksi, ja muutamat kohtaukset naurattivat ääneen.

Harrastus: Täti-ihmisten taidekerho
Liike on ehkä lääke, mutta niin on taidekin! Uskaltauduin vierailemaan lehti-ilmoituksesta bongaamaani avoimeen taidepajaan, jossa voi maalailla tai taiteilla jotain muuta porukassa ja opettajan opastuksella. Toiset osallistujat olivat eläkeiän ylittäneitä rouvasihmisiä, joilla oli roppakaupalla taitoa ja sitäkin enemmän kärkkäitä mielipiteitä, mutta viihdyin vallan hyvin maalaillen, ihastellen taitavampien töitä sekä kuunnellen sivukorvalla joidenkin taidetätsyjen kärkkäitä kommentteja päivänpolttavista aiheista. Alkukankeuden jälkeen onnistuin luomaan parin tunnin aikana muutaman etäisesti kasviaiheisen abstraktin teoksen – jopa akvarellimaaleilla, jotka eivät todellakaan ole minulle luontevin väline!

 

Kulttuuri Oma elämä Leffat ja sarjat