Tag: lapsuus

  Koska negatiivista kitinää ja pessimististä puintia on blogi täynnä, ajattelin tällä kertaa keskittyä myönteiseen muisteluun. Sellaista tarjoilevat työhommissa vastaani tulleet kysymyskortit, joiden esittämiin kyssäreihin pyrin vastailemaan parhaani mukaan. Saa nähdä, onnistuko kaivamaan jostain aivolohkostani positiivistakin sanottavaa. 1. NÄMÄ ASIAT OVAT TUONEET ILOA VIIME AIKOINA Huomaan, että heti tekisi mieli alkaa listaamaan, mitkä seikat eivät […]

Mist sä tuut? Vaikka emme edes kunnolla tunne niin tiedän jo mikä olet henkilöitäsi, ovatko aikeesi vilpittömät vai piileekö sinussa vaara. Harmi että vaikka saatan arvata tyypin vaikkapa antavan henkisesti turpaan, huijaavan tai heittäytyvän hirveän hankalaksi, oikeassa oleminen ihmisten suhteen ja ihmissuhteissa semisti useammin sattuu kuin ilahduttaa. Minut ja monet muut milleniaalit on opetettu ajattelemaan, […]

Opettaja on ollut kai kautta aikojen aika arvostettu ammatti, ja opettajan rooli onkin lasten ja nuorten elämässä sen verran suuri, etteivät puheen kansankynttilästä aivan perättömiä ole. Haasteet kouluissa ovat vaihdelleet eri aikoina, ja tämän ajan ongelmia tuntuvat olevan erityisesti lasten pahoinvointi ja erilaiset käytöspulmat ja oireilut. Väkivallan uhkaltakaan ei voi open ammatissa välttyä. Melko monelle […]

  ♥ Selviytymistilas meille ei oo tilaa Minä minä minä muiden ilmaston pilaa Ei oo mitään vasenoikee -horisonttii Ainoastaan pettyneitä jotka toivoo remonttii Rakkautta olis muttei keinoi sen ilmasuun Feministeille Fazerin sinistä Potentiaalin ja potenssin hiljasuus Syöttää subjektille Pfizerin sinistä Olen välillä kokenut itseni verrattain vähäisesti isänmaalliseksi, mutta mietin aika usein, millaiset asiat minussa ovat […]

Jaksat vielä jonkin aikaa Tätä paikkaa, näit ihmisii Jukka Pojan radioystävällinen reggaepop ei ole koskaan herättänyt sen suurempia tunteita, mutta poikkeuksen tekee ”Älä tyri nyt”, joka on mielestäni kannustavien kappaleiden parhaimmistoa. Laulu on samaan aikaan realistinen, rakastava ja lempeästi perseelle potkiva olematta painostava. Biisi kosketti ilmestyessään ja tekee niin yhä. Kunpa mahdollisimman moni tuppukylän teini […]

Olen aiemminkin avautunut lapsettomuudesta, mutta onhan se minun ja monen muun jokapäiväistä arkea, joten miksi en omistaisi sille enemmänkin palstatilaa. Kyllähän moni blogi pohjautuu pelkälle perhe-elämällekin..! Kukkamaaria kirjoitti mietteitään siitä, miten lapsettoman ihmisen kuulumiset eivät kiinnosta läheisiä samalla tavoin kuin perheellisten , ja toisinaan osakseen saa vaikkapa omalta suvulta lähinnä kriittisiä kommentteja ja tunkeilevia kysymyksiä. […]

Kun lapsena etsimme rakkautta, hoksaamme vanhempien käytöksestä, millaisia meidän kuuluu olla rakkautta saadaksemme. Sopeudumme tähän käytösmalliin. Meistä kasvaa vaikkapa ylikilttejä, älyllistäviä tai vastuullisia – sellaisia, joina olemme saaneet kehuja tai hyväksyviä katseita. Tarjoilemme toiselle näitä malleja parisuhteissammekin, kuvitellen saavamme tietyllä tapaa toimimalla rakkautta osaksemme. Aidot halut, tarpeet ja toiveet voivat hautautua liiallisen sopeutumiskäyttäytymisen alle. Suhteessa […]

Siinä mielessä mummoni oli yli-ihminen, että toisin kuin meikämilleniaali ja monet muut, hän ei harrastanut valittamista. Mummo ei koskaan kitissyt tylsyyttä, märissyt vaivojaan tai nillittänyt turhista. Hän oli ratkaisukeskeinen toimija – asioiden eteen joko tehtiin jotain tai sitten niiden annettiin olla sen kummempia vatvomatta. Tietty järjestys kyllä olla piti, hommat oli hoidettava loppuun asti tai niistä tuli napakka, välitön palaute.

Minä kaipaan, kaipaan kiihkeitä puheitasi, sanoja, jotka valuvat päälleni kevyenä sateena. Ne, joiden kanssa nyt kuljen, ovat miellyttäviä, mutta sanovat niin vähän.

Liiallinen vapaus ei sovi minulle (sopiiko jollekin?). Ensimmäinen koronakesä meni leikkiessä kotoilua, ihastellessa introverttina tyhjiä katuja ja katsellessa kohtuu tyynenä sähköpostiin kilahtelevia keikkaperuutuksia. Kakkoskierros kului jo ihan murmelina, samanlaisina toistuvat päivät seurasivat toisiaan eikä pikku-tai oikealla lauantailla ollut eroa. Olisi voinut lähteä, mutta minne? Kaikki oli katkolla, työ, festarit, kaverisuhteet ja mielenterveys. Onneksi tissuttelu ei […]