OLETKO SOKAISTUNUT OMISTAMIESI TAVAROIDEN MÄÄRÄLLE?
Missä vaiheessa tuli normaaliksi omistaa 81 erilaista mukia juomiseen?
Minä nimittäin ennen omistin. Oli isoa kahvikuppia, pientä kahvikuppia, hienompaa kahvikuppia, arkisempaa kahvikuppia, varalta kahvikuppeja, jos on enempi vieraita, isoa juomalasia, pienempää juomalasia ja vielä vähän erilaista juomalasia, hienot viinilasit, vanhat viinilasit jne. Hirveä määrä kuppeja, vaikka sitä kuitenkin pystyy juomaan vain yhdestä lasista kerrallaan.
Miksi on normaalia omistaa moninkertainen määrä tavaroita käyttöön nähden?
Kuka määritteli, että tavaroiden täytyy olla erityylisiä yhden monikäyttöisen sijasta?
Kyseessä on asia, jota ei vain koskaan tule ajatelleeksi. Sitä toimii niin kuin ennenkin ja muut ennen itseä. Ja nimenomaan ne muut. Tällä hetkellä normaalia on omistaa kaappi täydeltä erilaisia astioita, useammalle henkilölle varaten. Uusia ostetaan, koska vanhat halutaan päivittää tasaisesti, mutta silti edeltäjätkin säilötään varalta. Lopulta päivittäisessä käytössä on se yksi kuppi, kuukausittaisessa käytössä vieraille ehkä kuusi ja loput kymmenen nököttävät hyllyllä vuodesta toiseen pölyttyneinä.
On hassua kuinka sitä sokaistuu omistamiensa tavaroiden määrälle. Niitä lakkaa näkemästä. Tai johtuuko se ehkä siitä, etteivät aivot kykene vastaanottamaan kuin tietyn määrän ärsykkeitä. Sitä näkee siis vain sitä, mitä haluaa nähdä.
Tämä saa minut taas miettimään, kuinka monimutkaiseksi meidän maailmamme onkaan tehty.
Maailma, jossa tarvitaan tiskikone, jotta astioita ei tarvitse tiskata. Jossa tarvitaan useampia astioita, jotta tiskikoneeseen saadaan täyttöä ja puhdasta käyttöön pesua odotellessa. Jossa tarvitaan kaappitilaa, jotta kaikki astiat mahtuvat. Jossa tarvitaan rahaa, jotta saataisiin iso keittiö ja suuri määrä astioita.
Ja oikeasti tarvitsisimme vain sen yhden mukin.
Viimeksi:
ONKO TÄRKEINTÄ TIETÄÄ TOISEN RAHALLINEN ARVO?
Lue myös: