Ystävänpäivänä kävimme poikaystäväni kanssa syömässä Sokeri-Jussin Kievarissa ja katsomassa Finnkinossa kosmologi Stephen Hawkingista kertovan Kaiken teoria -elokuvan. Ruoka oli tuttuun tapaansa erinomaista Sokeri-Jussin Kievarissa: söin aivan taivaallisen annoksen ruohosipuliperunoita ja Sokeri-Jussin rautua korvasienikastikkeessa. Nam! Ystävänpäivän kruunasi elokuva, joka pohjautuu Stephen Hawkingin vaimon, Janen, omaelämäkerrallisiin muistelmiin. Elokuva oli todella herkkä ja todentuntuinen kuvaus nerokkaan Stephenin yksityiselämästä, saavutuksista ja invalidisoivasta neurodegeratiivisesta sairaudesta. Pelkäsin, että luvassa on jotain jenkkityylistä, todella voimakasta myötähäpeää aiheuttavaa rakkaushömppää, mutta elokuva oli toteutettu todella surumielisellä ja kauniilla tavalla, joten taisin itsekin ehkä vähän niiskuttaa leffan aikana.

Kengät: Skopunkten. Housut, toppi, jakku, kaulakoru ja rannekoru: second hand. Laukku: Seppälä.

Yritin valita itselleni ystävänpäiväksi jonkin ihanan pirteän ja värikkään asukokonaisuuden, mutta sovitettuani ja heitettyäni puolet vaatekaappini sisällöstä vaatehuoneen lattialle, päätin pysyä mukavuusalueellani ja pukeutua kokomustaan, kirppispainotteiseen asuun. Tykkään tästä asusta todella paljon, sillä siinä yhdistyy tämän hetken suosikkijuttuni: aina luotettavat mustat nilkkurit, nahkahousut, pitkän paidan ja lyhyen jakun luoma kerroksellisuus, massiivinen rannekoru ja paksu helmikaulakoru, kaksipuoliset helmikorvikset ja Seppälän alesta löytynyt yksinkertainen laukku. Tämän asun kallein tuote on nuo Skopunktenin alesta 24 eurolla löytämäni nilkkurit. Laukku rokotti lompakkoa vain 15 eurolla, kun taas nahkahousut, toppi, jakku ja ranne- ja kaulakoru ovat muutaman euron kirppislöytöjä. Summa summarum: köyhyysrajan alapuolella elävän opiskelijan ei ole pakko pukeutua juuttisäkkiin ja kantaa tavaroitaan Alepan kassissa. Mitä mieltä olet kirppistyylistäni? Tuleeko sinulla ostettua usein vaatteita kirppiksiltä?

Tajusin vasta tänään, että huomenna olisi luvassa yliopisto-opiskelijan alkuvuoden kohokohta, nimittäin laskiainen. Oululaisen yliopisto-opiskelijan laskiaiseen kuuluu perinteisesti mäenlaskukisa Raksilan Reikunmäellä sekä laskiaisbileet Apollossa. Olen viimeksi viettänyt laskiaista fuksina, jolloin olimme päivällä fiilistelemässä laskukisoja Raksilassa ja illalla suuntasimme poikkitieteellisille etkoille Technopoliksen saunatiloihin. Harmi vain, ettei niin loisteliaaseen etkopaikkaan ole enää tulevaisuudessa mahdollisuutta päästä, sillä viidellekymmenelle hengelle suunnitellussa juhlapaikassa etkoili noin 150 erittäin erittäin humalaista opiskelijaa, joka tarkoitti käytännössä aivan karseaa sotkua, viidensadan euron siivouslaskua ja ikuista porttikieltoa Technopoliksen kokoustiloihin. Hyvin meni. Viime vuonna laskiainen oli typerästi hiihtolomaviikolla ja tänä vuonna mäenlaskun estää jäätävät opiskelukiireet sekä työvuoro. Jospa kuitenkin jostain saisin gluteenittoman laskiaispullan, niin meikäläisen laskiainen olisi pelastettu! Onko sinulla suunnitelmia laskiaiseksi? 🙂

x Marjo