Miltä tuntuu olla toista kertaa raskaana, ja miltä tuntuu ajatus siitä että perheestämme tulee kesällä nelihenkinen?

Mulle iski vauvakuume aikalailla sillä samalla hetkellä kun Lydia täytti vuoden. Olimme ajatelleet että toinen lapsi on tervetullut sitten ”jossain vaiheessa”, mutta vähän aikaa ajatusta sulalteltuamme, päätimme että se vaihe voisi olla nyt.

Yksi juttu jäi Heihei 2020!-postauksessa kertomatta. Marraskuun alkupuolella, tarkalleen ottaen isänpäivänä, saatiin tietää että olen raskaana.

Poikkeuksellisen vuoden jälkeen olen oppinut arvostamaan entistä enemmän niitä muutamia läheisiä jotka ovat meidän tukipilareita ja aina valmiita auttamaan. Olen oivaltanut miten tärkeää on se että oma koti on paikka jossa on hyvä ja turvallinen olla.

Blogi on viettänyt hiljaiseloa joulukuun ajan. Pimeys ei ole innostanut yhtään valokuvaamaan, eikä sen myötä postauksiakaan ole juuri syntynyt.

Mulla jäi lokakuussa kokonaan tekemättä arkikuvapostaus muuttokiireiden vuoksi, ja puhelimen rikki menneen näytön ja harmaiden ilmojen vuoksi arkikuvia on kertynyt galleriaan melko vähän. Mutta tässä kuitenkin muutamia otoksia menneiltä kuukausilta!

Mikään sarja ei ole pitkään aikaan saanut mua liimautumaan ruutuun kiinni niin kuin ruotsalainen Rakasta mua.

Millainen äiti olen? Rento, rakastava ja rajat asettava.

Melkein neljä viikkoa takana uudessa kodissa. Olemme kaikki kotiutuneet tänne mielettömän hyvin – me aikuiset, lapsi ja lemmikit.

 Tänään meidän pikkuisella tulee mittariin puolitoista vuotta. Ei voi taas muuta kuin todeta miten nopeasti aika juoksee – ihan vastahan me juhlittiin hänen ensimmäistä syntymäpäivää!

Mitkä ovat 1,5-vuotiaan lempileluja ja leikkejä?