Tiedättehän ne ihmiskohtalotarinat aikakauslehdissä? Ne minä-muodossa kirjoitetut tarinat, jotka saavat ehkä jopa kyyneleen nousemaan silmäkulmaan ja arvostamaan omaa elämää taas himpun verran enemmän? Uusimmassa Trendissä, tammikuun numerossa, on minun tarinani. Olen aina tykännyt itse lukea näitä tarinoita, sillä niissä osataan hienosti tuoda toisen, aivan toisenlaisen ihmisen tarina lähelle. Sympatia huokuu sivuja kääntäessä, ja lopuksi aina […]

Elämäni raskain vuosi – tähän asti. Insta-feedini ja seurattujen blogien listaukseni ovat jo muutaman päivän ajan täyttyneet erilaisista vuosikatsauksista, listauksista ja tykätyimpien kuvien kollaaseista. Tutut ja tuntemattomat niputtavat vuoden aikana tapahtuneet jutut hyviin ja huonoihin, onnistuneisiin ja parannusta vielä kaipaaviin. Minä olen kateellinen noista omalla tavallaan huolettomista listauksista mutta samalla järjettömän onnellinen, että olen täällä. […]

Tänään sain jälleen uutta tietoa tilastani, ja opettelen suhtautumaan asioihin vähän uudella tavalla. Minulla on syöpä, mutta en ole kuolemassa, ainakaan juuri nyt. Toisten kontrollikuvausten tulokset kertovat samaa kuin syksyn ensimmäisetkin kuvaukset: syövän leviäminen on pysähtynyt ja kasvaimet ovat kesän pahimmasta tilanteesta pienentyneet. En kuitenkaan osaa hyvistä uutisista iloita. Hullun toiveena olisin halunnut, että syöpä […]

Kuuntelen autossa paljon radiota. Yhdeksän kanavan muistivalikko ei meinaa minulle riittää, ja selaan kanavia jatkuvasti edestakaisin, kunnes kohdalle osuu mieluinen laulu. Miestäni tämä ärsyttää, ja parasta onkin ajella yksin ja hallita täysin radiovalikoimaa. Rakkaus radioon juontaa kai lapsuudestani. Muistan radion olleen aina päällä automatkoilla, ja vielä nykyäänkin pidän radion yllätyksellisyydestä ja monipuolisuudesta. Harvasta asiasta tulee […]

Meillä oli eilen aivan ihana päivä. Puuhailimme kotona kaikkea pientä, kokosimme pojalle oman pienen pöydän ja tuolin, siivosimme ja järjestelimme. Aurinko paistoi ja mieli oli yhtä loistava. Sitten luin uuden viestin tukiryhmässämme. Yksi ryhmän jäsenistä, jonka minäkin muistin keskusteluista, oli kuollut, melanoomaan. Vain muutamia viikkoja aiemmin oli hänkin vielä keskustellut eri hoitokeinoista ja kertonut tilanteestaan. […]

Syöpä on ihan perseestä. Se ei muutu miksikään, vaikka kuinka jaksaisi tsempata tai kääntää kaiken positiiviseksi voimavaraksi. Elämä muuttuu fyysisesti ja henkisesti, monesti totaalisen peruuttamattomasti. Leikkaukset ja hoidot muuttavat elämistä ja olemista, ja vaikka niissäkin pääsisi helpolla, ei henkinen puoli pysy täysin ennallaan, ei millään. Mutta kyllä syövästä voi saada paljon hyvääkin. Olen sanonut monta […]

Blogi, terapeutti, aviomies, äiti, läheiset, ystävät… Minulta kysytään usein omaa jaksamistani ja varmistellaan, että onhan minulla joku, jolle puhua aiheesta. Alussa varsinkin, alkuperäisen diagnoosin ja kesän levinneisyysuutisen jälkeen, aiheesta puhuttiin paljon. Perustin blogin, juttelin perheterapeutin kanssa, purin asioita mieheni kanssa, kävin käytännön juttuja läpi läheisten kanssa. Nyt sairastamisessani on päästy sellaiseen suvantovaiheeseen, että syöpä ei […]

Eräänä päivänä tällä viikolla nukuin onnistuneesti päiväunet, enkä muista, koska viimeksi olisin ollut niin simppelin onnellinen. Usein yritän suorittaa myös sairaslomalaisen arkea, eikä se silloin luonnollisestikaan toimi tarkoitetulla tavalla. Fyysinen vointini on useimmiten hyvä, mutta viime viikkoina leikattu jalkani on ollut enemmän kipeä, ja olen sitä lääkärin neuvosta lepuuttanut ja hautonut kylmällä. Fyysisen levon tarve […]

Kun uusimmat kuvaukset viime kuussa kertoivat lääkityksen toimivan, sain jatkoaikaa elämälleni. En ole kuitenkaan osannut täysillä iloita aiheesta, tai oikeastaan ilo on ollut siellä jossain muiden huolien ja murheiden joukossa, hukkuen kaikkeen arkiseen säätämiseen ja pienempiin ongelmiin. Koska elämässä on tilaa muullekin kuin kuolemanpelolle, olen jälleen huomannut olevani kateellinen tuntemattomille ihmisille. Aiemmin, kun järkytys syövästä […]

Hääpäivä, omat synttärit, syöpäsynttärit… Lokakuun kahteen ensimmäiseen viikkoon mahtuu paljon kaikkea hyvää juhlittavaa. Eihän syöpää haluaisi juhlistaa, mutta aattele nyt, mä pääsin tänne asti! Kun syöpädiagnoosin sain tasan vuosi sitten, ja opittuani, mitä se ja saamani arvot tarkoittivat, en rehellisesti uskonut pääseväni tänne asti. En uskaltanut kesälläkään, kun sain tiedon syövän paluusta ja levinneisyydestä, uskoa, […]