Luin Mai Peltoniemen artikkelin ”persoonan rakenteellisesta dissosiaatiosta” Disso ry:n sivuilta. Olla olevat kursivoidut tekstit ovat suoria lainauksia. ”Varhainen, toistuva ja pitkäkestoinen traumatisoituminen johtaa persoonan rakenteelliseen dissosiaatioon, joka vaikeuttaa yhtenäisen minäkokemuksen muodostamista. Persoona jakautuu osiin, joista toiset pyrkivät välttämään traumamuistoja (ANP) ja toiset kantavat traumamuistoja mukanaan (EP).  Muistoja kantavien puolten traumatunteet tunkeutuvat traumatisoituneen henkilön todellisuuteen erilaisina […]

Minulla on käytössä 4 eri lääkettä, joilla yritän hallita mielialaani ja tasata tunteitani, niin että pysyn toimintakuntoisena ja dynaamisena. Olen aina ollut psyykelääkkeiden puolestapuhuja, mutta vähitellen olen alkanut miettiä, että voittaako haitat kuitenkin hyödyt? Olen itse todella innoissani odottamassa, että psykedeelit tulevat terapiatyön apuvälineiksi. Ehkä niiden avulla voisin saada aivoni fiksattua, niin että minulla olisi […]

Luin artikkelin dissosiaatiohäiriöstä Mielenterveyden keskusliiton sivuilta. Kursivoidut tekstit ovat suoria lainauksia. Mielen jakautumisesta eli dissosiaatiosta puhutaan silloin, kun mieli ikään kuin jakautuu kahtia. Toinen puoli kantaa tunnepuolella traumamuistoa, toinen puoli taas pyrkii elämään normaalia perusarkea, pitämään muistot poissa ja hautaamaan trauman olemattomiin. Näin dissosiaatio mahdollistaa, että elämä jatkuu kohtuuttoman raskaista kokemuksista huolimatta. Dissosiaatiohäiriö saattaa olla […]

Olen vuosi sitten sohassut aihetta kostaminen. Nostan saman aiheen uudelleen esille, koska oma tulkintani on, että syvimmät tunnepuolen ongelmani liittyvät nimenomaan kostamiseen: ”vääristä tunteista” on aina seurannut jokin rangaistus, jotain ikävää itseni kannalta. Pääsin tähän päätelmään kiinni, koska olen luonut itselleni epähuomiossa simulaation lapsuudestani eli valinnut elämänkumppanikseni ihmisen, joka loukkaantuu aina kun en ole tyytyväinen, […]

Tapahtui seuraavaa: avomies tuli jouluaattona vastaan juna-asemalle, olin ollut aamuvuorossa keikkarina mielenterveyspuolen hoivakodissa. Menimme autolla hautausmaalle viemään kynttilää äitini haudalle. Matkalla mies esitteli viime kesän ihania lomakuvia kesämökiltään saaristosta. Oli lähettänyt ne joululahjaksi veljelleen. Mies on kertonut minulle, että hänellä on helpompaa olla mökillään, jos minä en ole siellä. Hauskoista lomakuvista tuli paha mieli, tunsin […]

Luin Narsismin uhrien tuki ry:n sivuja. Sivuilta löysin väitteen: ”Neuroottisen patologian psykodynaamisesta keskuksesta löytyy usein narsistinen ydin, loukkaantuminen, jota suojaamaan potilas on rakentanut neuroottisen luonnedynamiikan.” Kuulostaa uskottavalta. Ainakin minua on loukattu lukemattomia kertoja – lapsuudenkodissani minua on solvattu, haukuttu, alistettu. Olen saanut osakseni halveksintaa sekä herjauksia, on satutettu fyysisesti ja leimattu huonoksi. Tarpeitani on väheksytty, […]

Luin viiteen kertaan psykologi Lotta Heiskasen (2018) kirjoittaman artikkelin: Lapsuuden traumat vaikuttavat ihmissuhteisiin. Olisin toivonut, että olisin saanut tämän tiedon jo vuosia sitten – mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja sitä rataa. ”Trauma tarkoittaa ylivoimaista, henkisen sietokyvyn ylittävää tapahtumaa, jota ei voi paeta.  Traumoja, jotka syntyvät lapselle kiintymyssuhteessa hoitaviin aikuisiin, kutsutaan kehityksellisiksi traumoiksi. Tällaiset […]

Kiintymyssuhdeteoria on teoria säätelystä. ”Turvallinen kiintymyssuhde on intuitiivinen tieto siitä, että selviää somatosensoristen tunnetilojensa suuristakin vaihteluista joko omien hallintakeinojensa avulla tai turvautumalla toisiin ihmisiin.” Omasta mielestäni on päivänselvää, että minulta puuttuu tämä intuitiivinen tieto siitä, että selviän omien tunnetilojeni kanssa, erityisesti niiden vaihteluista. Toisiin ei voi turvautua, eikä luottaa. Minulta puuttuu siis kokemus perusturvallisuuden tunteesta […]

Kiintymyssuhde ja keskushermoston kehitys Varhaisen vuorovaikutuksen ja keskushermoston kehityksen välisistä yhteyksistä ilmestyy jatkuvasti tutkimustuloksia, jotka tukevat psykoanalyysin ja kiintymyssuhdeteorian käsityksiä varhaisen hoivan suuresta merkityksestä. Kiintymyssuhdeteoria on teoria säätelystä. ”Turvallinen kiintymyssuhde on intuitiivinen tieto siitä, että selviää somatosensoristen tunnetilojensa suuristakin vaihteluista joko omien hallintakeinojensa avulla tai turvautumalla toisiin ihmisiin.” Vauva ja hoivaaja ovat yhteydessä tiedostamattomalla, ei-kielellisellä […]

Mikä yhdistää meitä pakko-oireilevia? Uskoakseni turvattomuuden tunne, joka syntyy epävarmuudesta, olemmeko turvassa hylkäämiseltä ja torjunnalta vai emme. Pakko-oireet ovat omasta mielestäni fiktiivinen keino varmistaa ja taata, että ”turvassa ollaan, hermosto voisi nyt rauhoittua”. Moni on ehkä kasvanut ympäristössä, jossa hoivaa on saanut silloin kun on ollut miellyttävä ns ihana lapsi, mutta hankalista ja haastavista tunteista […]