Jatkan vielä Espenin käytöksen pohtimista Sairastunut mieli -sarjassa (NRK 2019). Norjalaisella Espenillä on myös pakko-oireinen häiriö (kuten minulla) ja peilailen hänen oireitaan omiini. Valitettavan paljon löytyy yhtäläisyyksiä. Kokonaisuudessaan jakson katsominen herätti voimakkaita tunteita itsessäni, hyvin ristiriitaisin ajatuksin tapitin ruutua.

Kohdassa 09:53 siirtytään Espenin kotiin. Kuten voi kuvitella, ystävä sanoo että hän olettaa Espenin kodin olevan tip top järjestyksessä, koska hänellä on OCD. Tätä se ei kuitenkaan ole. Sama asia itselläni, en ole erityisen järjestelmällinen – päinvastoin! Olen melko kaoottinen ja enemmänkin boheemi kuin pedantti. Ja jaksosta selviää, että Espenilläkin on eniten OCD-oireita kotona yksin ollessaan (kuten minullakin).

10:12 Espen sanoo ystävälleen (joka on siis ohjelman päähenkilö ja juontaja): ”sinun ei tarvitse riisua kenkiäsi”. Hän pelkää että hänen asuntonsa lika voisi tarttua vieraansa sukkiin ja sitä kautta sotkea hänen kenkänsä. Mietin, voisiko olla kyse siitä, että hänestä ei kertakaikkiaan saa olla mitään harmia tai kuormitusta kenellekään, ei edes pölypallojen tai hiekan muodossa toisen ihmisen sukanpohjassa.

11:00 Espeniä huolettaa, että vieras osuu epähuomiossa hänen likaiseen paitaansa ja lika tarttuu ystävään. Pitäisi ehkä laittaa Espenille instassa viesti ja kysyä, mitä hän tarkalleen ottaen pelkää. Luulen että voisi olla sama tilanne kuin sukkien kanssa, että hänen likansa ei saa olla vahingoksi toisille. Hänen saamattomuutensa (ei jaksanut käydä suihkussa ennen puhtaan paidan pukemista päälle) ei saa aiheuttaa mielipahaa muille. Minusta hän pelkää että hänen ”viallisuutensa” tarttuu toisiin.

11:20 selviää, että Espen istuu kotonansa voipaperin päällä. Luultavasti kyse siitä, että hän varmistaa tällä metodilla välttävänsä huonekalujen sotkemisen. Vaatimus tuntuu itsestäni kohtuuttomalta! Mutta hetkinen – itsekin puen usein kahdet alushousut päällekkäin, koska pelkään jättäväni tuoliin ”hajumerkin” takapuolestani. Eli samaa dynamiikkaa tässäkin! Itselläni pelko on sitä, että haisen pahalta ja samalla levitän epähuomiossa epämiellyttävää hajua ympäriinsä sellaisella tavalla, että siitä ei pääse millään eroon. Joka kerta, kun joku haistaa tuolia, jossa olen istunut, hän ajattelee minua ja sanoo ääneen: ”hyi yök! ja irvistää rumasti.

Ehkä Espenkin pitää omia eritteitään poikkeuksellisen vastenmielisinä? Itselleni toisten peräaukon tuotokset ovat pahalta haisevia ulosteita, mutta oma paskani on ydinjätettä vaarallisempaa, tappavan myrkyllistä tavaraa, jonka hajuhaitoista on päästävä hinnalla millä hyvänsä eroon. Jos edes pääsen siihen pisteeseen, että ulostaminen onnistuu. Palaan aiheeseen erillisellä postauksella.

Espenillä on haasteita pyykinpesun kanssa, sama juttu itselläni. Kaikki siivoaminen on minulle vaikeaa. Mutta vain omassa kodissani. Muualla voin siivota ilman ahdistusta. Itselläni haaste liittyy nimenomaan oman sotkuisuuteni kohtaamiseen, siihen turhautumiseen, että en ole järjestelmällinen, kodissani ei ole tiettyjä paikkoja jokaiselle tavaralle. Kun siivoan, teen epämääräisiä kasoja, joita sitten siirtelen sinne tänne. Joskus myös yhdistelen kasoista röykkiöitä, jotka saatan kätkeä esim päiväpeiton avulla. Meillä avopuolisoni hoitaa lähes kaiken siivoamisen ja minä sitten maksan hänelle ”syyllisyysrahaa”, koska kaikki kotityöt kasaantuvat hänen niskoilleen.

Teen Espenistä vielä kolmannenkin postauksen.

Linkki sarjaan:
https://areena.yle.fi/1-50459215

Norjalaisessa Sairastunut mieli -sarjassa (NRK 2019)  ensimmäisessä osiossa ääneen pääsee Espen, jolla on pakko-oireinen häiriö.

Katsoin jakson Yle Areenasta ja sen katselu aiheutti itsessäni paljon erilaisia voimakkaita tuntemuksia.

Jakson alussa Espen hakee kortteja häihin painotalosta. Hän on luvannut toimia seremoniamestarina ystävänsä häissä. Hän on hyvin virittynyt tilanteessa, luultavasti ehkä enemmänkin innostunut kuin peloissaan. 05:20 hänen aivonsa tai hermostonsa ”tilttaavat” eli hänen toiminnanohjauksensa alkaa tökkiä ylikierroksilla olemisen takia.

Hän jää tuijottamaan ostoksiaan ja kertoo ääneen, että hän ”ei osaa enää poistua paikalta”. Näen ihan selvästi ruudulta, miten hänen ”lukkonsa menee päälle” tai ”looppinsa jää silmukkaan” eli hän alkaa jumittaa.

05:40 selviää, että innostuksen lisäksi hänen hermostoaan kuormittaa pelko siitä, että hän ottaa jotain ylimääräistä mukaansa epähuomiossa. Itse tulkitsen tilanteen niin, että hän pelkää varastavansa jotain huomaamattaan. Tai muuten möhlii ja sählää, ja siten ”pilaa kaiken”.

Minulle itsellenikin siirtymiset ovat vaikeita ja tunnistan hyvin tuon pelon, että teen virheitä, joista sitten saan vuosienkin jälkeen kuulla. Että minä pilaan huolimattomalla ja piittaamattomalla käytökselläni kaiken.

Espen on kuitenkin selvästikin enemmän ongelmanratkaisijatyyppiä kuin sohvalla itkeskelijä, joten hän palastelee siirtymiseen liittyviä tehtäviä ja pyytää ystäväänsä ottamaan autonavaimet haltuunsa. Hän käyttää nerokasta Body doubling- metodia, joka tarkoittaa toisen ihmisen läsnäolon hyödyntämistä tehtävien suorittamisessa. Palaan aiheeseen myöhemmin.

Näen myös ruudulta Espenin stimmailua, joka hänellä on käsien yhteen hieromista, papereiden ravistelua, tavaroiden kääntelyä, äänekästä hengittelyä. Hän katsoo toistuvasti peräänsä varmistuakseen, ettei vaan ole ottanut mitään hänelle kuulumatonta. Hän myös pelkää unohtaneensa jotain hänen omaisuuttaan tiskille. Hän tarkistaa jopa kengänpohjansa, ettei niihin ole tarttunut mitään ”luvatonta”.

Minua ahdistaa ja suututtaa Espenin puolesta. Mitä hänelle on tapahtunut? Miksi hän pelkää koko ajan tekevänsä kohtalokkaita virheitä? Minkalaisen myllytyksen on käynyt läpi ihminen, joka pelkää kymmeniä eri asioita parin minuutin aikana?

06:40 Espen sanoo, että hänen roolinsa häissä on merkittävä, ja senkin takia korttien hakemisen piti mennä moitteettomasti. Ymmärrän Espeniä täysin. Hänelle on tärkeää, että hän antaa itsestään hyvän kuvan.

Tilanne laukeaa kun hänen ystävänsä suhtautuu myötätuntoisesti Espenin toimintaan, tuomitsematta häntä, ilman mitään ivallisuutta he vitsailevat asiasta. Autossa kuitenkin Espenin ”tutka” aktivoituu uudelleen ja hän alkaa skannata ympäristöään mahdollisten uhkien osalta. Minusta vaikuttaa siltä, että hänen tehtävänsä on olla 100% hereillä oloajastaan valmiudessa auttamaan ja pelastamaan toisia. 08:18 hän sanookin, että ”kaikkein helpointa on nukkuessa”

Sisälläni kuplii kiukku! Kuka on asettanut hänet tälläisten vaatimusten ja paineiden alle? Kenen takia hänellä on järjetön ja kohtuuton vastuu KAIKKIEN ihmisten hyvinvoinnista?!

Jatkan toiseen postaukseen.

Lähde:
https://areena.yle.fi/1-50459430