Ota vastuu ostoksistasi korjaamalla vanhaa
On valitettava totuus, että elämme kertakäyttökulttuurissa. Kärräämme kaatopaikalle valtavat määrät täysin toimivia huonekaluja ja pienelektroniikkaa sekä nakkaamme jäteastiaan vaatteet, joihin on tullut pieni reikä. Yksi oleellinen asia oman elämäntavan muuttamisessa kestävämmäksi onkin se, että opettelemme ottamaan vastuuta ostoksistamme ja omistamistamme tavaroista. Yksi parhaita tapoja tehdä niin on korjata ja korjauttaa vanhoja esineitä sen sijaan, että hankkisimme aina uutta.
Mitä enemmän mietin sitä, mitä kaikkea omistamieni asioiden valmistaminen on vaatinut, sitä tärkeämmältä tuntuu kohdella niitä hyvin: huoltaa, korjata ja käyttää loppuun asti. Esimerkiksi vaatteiden kohdalla suomalaiset heittävät roskiin 9 kiloa tekstiilejä joka vuosi – siis yhteensä järkyttävät 70–80 miljoonaa kiloa. Ja näin siitä huolimatta, että nuo tekstiilit valmistanut vaateteollisuus tuottaa 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
Länsimaisessa yltäkylläisyydessä eläessämme olemme lähestulkoon unohtaneet, miten monia asioita onkaan mahdollista korjata. Syy ei tietenkään ole vain yksilön: samalla tavalla kuin meille on uskoteltu, että vain teollisesti valmistetut tuotteet ovat hyviä ja käsin tehty ei kelpaa, kertakäyttökulttuuria lietsovat firmat ovat jo vuosikausia pyrkineet vakuuttamaan ihmiset siitä, että uuden ostaminen on aina parempi ajatus, että suorastaan tarvitsemme kaikkea uutta ja virheetöntä.
Siksi minullekaan ei vuosikausiin tullut mieleen, että monet niistä vaatteista, huonekaluista ja muista esineistä, jotka olen heittänyt pois, olisi vielä voinut helposti pelastaa. Onneksi nyt tiedän jo enemmän. Nykyään tunnenkin valtavaa iloa aina, kun tiedän pidentäneeni jonkin esineen käyttöikää ja samalla astuneeni taas askeleen kauemmas kulutushysteriasta ja kertakäyttökulttuurista.
Viime aikoina olen korjannut tai korjauttanut muun muassa seuraavat asiat:
Pinnatuolin katkennut piena
Taloutemme tuolit on peritty isovanhemmilta, dyykattu roskalavoilta tai ostettu käytettyinä. Kun yhä täysin toimivalla istuimella on ikää enemmän kuin minulla, sen tietää olevan laadukas. Käyttövuodet jättävät kuitenkin jälkiä, ja toisinaan vanhasta tuolista saattaa katketa poikkipuu tai pinna.
Pois heittämisen sijaan tällaisen tuolin korjata kotona tai viedä ammattilaiselle. Me olemme korjanneet tuolimme itse puuliimalla ja varmistamalla korjatun kohdan vielä pienellä ruuvilla. Myös kokonaan uusia pienoja on mahdollista valmistaa – minulla on yksi tuoli, johon ukkini teki uuden poikkipuun vanhasta harjanvarresta. Sen voimin vanha tuoli kestää istumista taas monta vuotta.
Saappaan irronnut pohja
Viime talvena ostin kirpparilta saappaat, joihin tykästyin kovasti. Muutaman kuukauden ahkeran käytön jälkeen toisen saappaan pohja alkoi kuitenkin repsottaa. Vein kengät suutarille, joka kenkiä tarkasteltuaan vakuutti minulle niiden olevan sen verran hyvää laatua, että korjaaminen kannattaa. (Valitettavan monet nykyajan kengät kun ovat jo alun alkaen niin huonolaatuisia, ettei korjaaminen kannata tai ole edes mahdollista.)
Kolmisenkymppiä maksaneessa korjauksessa molempien kenkien pohjat kiinnitettiin uudelleen ja kengät huollettiin, ja sain skloboni takaisin huomattavasti paremman näköisinä kuin mitä ne olivat alunperin olleet. Korjauksen ansiosta saan todennäköisesti saapastella kengillä vielä useamman talven.
Farkkujen ratkenneet haarat
Kuten monet tietävät, farkkujen haarat joutuvat kovalle koetukselle ja ovat usein se kohta, josta kangas hajoaa silloin, kun housut ovat muuten vielä täysin käyttökelpoiset. Haarat voi kuitenkin parsia. Parasta jälkeä tulee ompelukoneella, joita saa nykyään käyttää maksutta monissa kirjastoissa. Paikkausohjeita on netti pullollaan (esimerkiksi nämä MEA:n ohjeet ovat oikein selkeät), ja käsistään kätevä parsii revenneet haarat muutamassa minuutissa.
Jos ompeluhommat eivät kiinnosta, farkut voi myös paikkauttaa ompelimossa. Korjauksen hinnaksi tulee yleensä parisen kymppiä, mikä ei ole lainkaan paha hinta siitä, että hyville housuille saa lisää käyttöikää ja säästämme samalla arvokasta tekstiiliä päätymästä roskikseen.
*
Kuluttaja ei tietenkään voi muuttaa yhdenkään megateollisuuden toimintatapoja noin vain, ja siihen vaaditan ennen kaikkea lainsäädäntöä ja poliittista tahtotilaa. Siitä huolimatta pidän itse hyvin tärkeänä sitä, etten osaltani ruoki kertakäyttökulttuuria. Lisäksi ajattelen, että kun me kuluttajat ostamme mahdollisimman vähän uusia (ja usein jo valmiiksi huonolaatuisia) tuotteita ja panostamme sen sijaan käytettyyn sekä korjaamme vanhaa, viestimme tavaroita valmistaville yrityksille, ettemme enää tahdo kertakäyttökamaa, vaan tuotteita, jotka kestävät aikaa ja kulutusta.
Eikä ostovoimamme uudelleen ohjaamisen vaikutuksiakaan pidä aliarvioida. Siinä missä uutta ostettaessa tapaamme kantaa rahamme Ikean ja H&M:n kaltaisten, monella tavalla epäeettisesti toimivien suuryritysten pussiin, tavaran korjauttaminen ohjaa rahan palveluihin ja siten usein paikallisille pienyrittäjille, kuten ompelimoille, suutareille ja verhoomoille. Ottamalla vastuuta ostoksistamme otamme siis vastuuta omasta ekologisesta jalanjäljestämme ja ohjaamme kulutustamme kaikin tavoin eettisempään suuntaan, askel kerrallaan.
*
Tsekkaa myös blogin aiemmat jutut kertakäyttökulttuuria vastaan:
Entä jos ompelisit vaatteita itse?
*