Ladataan...
Isyyspakkaus

Keskustelu perhevapaista, työpaikkojen perheystävällisyydestä ja isien osallistumisesta lastenhoitoon on jälleen ajankohtainen. Niinkin ajankohtainen, että huomasin yhtäkkiä lupautuneeni puhumaan asiasta myös Ylen Aamu-tv:ssä Sanna Savikon kanssa.

Lähetys oli viime perjantaiaamuna, mutta haastattelu on katseltavissa myös Yle Areenassa. Mukana keskustelussa olivat Siili Solutionsin toimitusjohtaja Timo Luhtaniemi ja Aku Karjalainen Tekniikan Akateemiset TEK:istä.

Aivan puskista tämä haastattelupyyntö ei tullut, vaan se liittyi 30.8. käyntiin pyöräytettävään projektiin, jonka ideoinnissa olen ollut mukana Akun kanssa ja joka sai nimekseen #isähaaste.

Isähaasteen ideointi käynnistyi jo viime syksynä, kun neljän aktiivisen isän ryhmä tapasi ja alkoi pohtia, millaista tukea isät tarvitsisivat perheen ja työelämän yhdistämisessä, ja erityisesti sitä, miksi niin harva isä hyödyntää mahdollisuutta pitää perhevapaita. Lähes kaikki isät kyllä käyttävät kolmen viikon vapaan lapsen syntymän jälkeen, mutta vain puolet pitää pidempiä isyysvapaita, ja hoitovapaalle isistä jää alle 10 %.

Tapasimme Mike Arvelan, Aku Karjalaisen ja Juho Toivolan kanssa talven mittaan joitain kertoja ja päädyimme siihen, että suurin ongelma on asenteissa ja työpaikkojen kulttuurissa.

Taloudelliset syytkin ovat varmasti merkittävä tekijä monissa perheissä: jos äidillä ei ole työtä mihin palata, isän kotiin jääminen ei ole vaihtoehto. Luvut kuitenkin osoittavat, että perhevapaat kiinnostavat hätkähdyttävän vähän myös niitä isiä, joille perheen talouden puolesta se olisi mahdollista. Vaikka olimme kaikki olleet itse hoitovapailla lastemme kanssa, tunnistimme useita syitä, miksi niin monet muut isät eivät ole käyttäneet sitä mahdollisuutta.

Tasa-arvobarometrin mukaan työpaikoilla ei kannusteta riittävästi miehiä käyttämään perhevapaita, ja 43 % miehistä pitää hoitovapaalle jäämistä vaikeana.

Jos kukaan kollega ei ole ollut hoitovapaalla, kynnys olla pioneerina voi olla iso. Isällä voi olla huoli siitä, että hoitovapaalla on negatiivinen vaikutus urakehitykseen, ja hän kokee jäävänsä paitsi jostain. On varmasti myös työpaikkoja, joissa esimiehet suhtautuvat nihkeästi jopa lakisääteisten isyysvapaiden pitämiseen.

Kyse ei ole pelkästään hoitovapaista vaan myös lapsiperhearjesta, jossa lapsia viedään ja haetaan, käytetään neuvolassa ja hammaslääkärissä, käydään keskellä päivää keskustelemassa päiväkodilla tai koulussa ja joudutaan toisinaan jäämään kotiin hoitamaan sairasta lasta. Ilmeisesti monet ajattelevat yhä, että tämä kaikki olisi vain äitien vastuulla.

Tällaisia kertomuksia olen kuullut useita, kun olen kertonut omista hoitovapaistani, ja olen hyvin iloinen siitä, että omat työnantajani ja esimieheni ovat suhtautuneet niin kannustavasti hoitovapaisiini, ja myös vaikkapa sairaan lapsen hoitaminen on vain ilmoitusluontoinen asia.

Ja juuri tästä päästään isähaasteeseen ja sen keskeiseen viestiin. 

Meidän mielestämme jokaisella isällä on paitsi velvollisuus osallistua lastenhoitoon siinä missä äideilläkin, myös oikeus saada elämäänsä läheinen isä-lapsisuhde. Työn tulee olla se, joka joustaa, ei lapsi. Isäystävällisellä johtamisella työnantaja edistää myös sekä miesten että naisten tasa-arvoa.

Isähaaste lähti siis pienen porukan ideasta ja muovautui kevään aikana projektiksi, jonka läpiviennistä vastaa työelämän asiantuntijaorganisaatio Fambition.

Haaste heitetään erityisesti työnantajille, ja haastajiksi on saatu mukaan Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Jari Jokinen, Siili Solutionsin toimitusjohtaja Timo Luhtaniemi ja Knowit Oy:n toimitusjohtaja Ville Särmälä

Haastajat ovat sitoutuneet muuttamaan suomalaista työelämää isäystävällisemmäksi ja haastavat myös muita työnantajia tekemään saman.

Isähasteen teesit ovat:

  1. Mahdollisuutta perhevapaisiin pidetään aktiivisesti esillä työpaikalla ja niiden pitämiseen kannustetaan.
  2. Perhevapaa ei haittaa urakehitystä. Töihin palataan aiempaa motivoituneempana.
  3. Töiden uudelleenjärjestely perhevapaiden vuoksi ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin lomienkaan kohdalla.
  4. Työaikajoustot, etätyö, lyhennetty työviikko ja sairaan lapsen hoitaminen ovat arkipäivää – myös isien kohdalla.
  5. Isien ei oleteta priorisoivan työtä perhe-elämän kustannuksella.
  6. Perheeseen liittyvistä asioista voi aina keskustella myös oman esihenkilön kanssa.

Jos kiinnostuit haasteesta, käy lukemassa lisää osoitteesta isahaaste.fi. Seuraava askel on 30.8. pidettävä kick-off, joka järjestetään Mothership of Work Stargatessa, Helsingin Ruoholahdessa. Mukaan ovat tervetulleet kaikki, ja erityisesti isäystävällisten ja sellaisiksi haluavien työnantajien edustajat!

Lähdetkö juuri sinä mukaan muuttamaan asenteita?

isahaaste.fi

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tänään tuntui ensimmäistä kertaa siltä, että syksy on lähestymässä. Sateisen aamun jälkeen iltapäivä oli hyvin lämmin ja aurinkoinen, mutta tuulessa oli selvä tuntu siitä, että kesä alkaa olla ohi. Myöhäisen iltapäivän aurinko paistoi matalammalta ja keltaisemmin, ja varjot olivat pitkät.

Syksyn lähestymisen näkee myös puutarhasta, ja kasvihuoneen paras satokausi alkaa olla jo takana.

Isommat tomaattilajikkeet kypsyttelevät vielä joitain hedelmiään, mutta kirsikkatomaateissa, joita olemme hakeneet mökiltä parin päivän välein ison pussillisen, on tomaatteja kypsymässä enää siellä täällä.

Tämä hauska koukku saattoi jäädä kesän viimeiseksi kasvihuonekurkuksi, vaikka joku pieni kurkun alku siellä taisi vielä olla. Kasvihuonekurkkujakin on saatu parin päivän välein muutama.

Hunajamelonikokeilumme näyttää tuottavan jonkinlaista hedelmää, mutta varsinaisia melonijuhlia emme näillä palleroilla saa aikaiseksi. Meloneita on kolme, ne ovat greipin kokoisia, eivätkä ne tunnu kasvattavan siitä enää kokoaan. Emme ole aivan varmoja, milloin ne ovat kypsiä.

Avomaankurkkujakaan emme saaneet enää tänään mukaamme. Niitä on tuotukin jo kilokaupalla, ja syöty sellaisenaan salaateissa ja säilötty jääkaappiin chilikurkkuina ja pikkelsinä.

Kaalilaatikon satoa vielä jännitämme. Varhaiskaalit eivät onnistuneet, kukkakaaleista saattaa ehkä tulla jotain, mutta ruusukaalit näyttävät kaikkein lupaavimmilta.

Rouvan daaliat ovat nyt kauneimmillaan, ja Rouva saa mökkireissuilta mukaan kauniita kukkakimppuja.

Poimimme tänään mukaamme myös pari kiloa supermakeita keltaisia luumuja.

Yksi show meillä on vielä edessä. Viidessä omenapuussa kypsyy nimittäin sen verran hedelmää, että omenapiirakasta, -paistoksesta, -hillosta ja -mehusta ei tule pulaa tänäkään vuonna.

Keräsimme tähän kassiin ihan vaan sen verran, mitä yhdestä puusta oli pudonnut maahan ja mitä parissa leikkaamassani oksassa oli. Arvioisin omenia olevan siinä reilut viisi kiloa, ja tämä on vasta pientä alkua.

Kesän päättyminen on aina jotenkin haikeaa, mutta otan silti syksyn ja kaikki sille tekemämme hauskat suunnitelmat ilolla vastaan!

Tämä kesä tullaan muistamaan vielä pitkään.

Ladataan...
Isyyspakkaus

Jos kaipaat Helsingissä erinomaista aamiaista, pistäpä muistiin Café Kuuma (Albertinkatu 6).

Kuuman 16 euron All Day Breakfast sisältää kahvin tai teen, mehun, avokado-leivän tai croissantin ja lisäksi chia-vanukkaan, vihersmoothien tai jogurtin. Lisäksi voi tilata esimerkiksi kahden munan munakokkelin (4,50 €).

Tämä aamiainen oli itse asiassa syntymäpäivälahja ystäviltämme, ja pääsimme sille kahdestaan, sillä lahjaan kuului myös lastenhoitoa koko päiväksi. Eikä siinä kaikki, lahjan kolmas osa oli vielä iltapäivätee Kämp Brasseriessa! Saimme siis keksiä tekemistä yhdessä koko päiväksi, veimme lapset aamulla hoitoon ja aloitimme treffipäivämme Kuumasta.

Kuuma oli itselleni uusi tuttavuus, vaikka kahvila onkin toiminut Albertinkadulla jo pari vuotta. Se ei ole siis aivan uusi, mutta valoisa ja tyylikkäästi sisustettu kahvila on ilmiselvästi nuorten kaupunkilaisten suosiossa. Lauantaiaamuna kaikki pöydät olivat täynnä, mutta paikka vapautui aamiaisen valmistumista odotellessa. Siihen meni vajaat puoli tuntia.

Aamiainen oli todella herkullinen. Avokadoleipä rapea ja täyttävä ja myslijogurtti hunajainen. Kuuman aamiainen on erinomainen esimerkki siitä, miten aamiaiselle ei tarvita kolmenkymmenen sortin buffet-pöytää, kun kaikki on huolella valittua ja laadukasta. 

Siis loistava alku loistavalle päivälle!

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Slurp.coffee

Tunnistatko muoviputkilon tuossa kahvipussin vieressä? Jos vinkkaan, että sillä keitetään kahvia, osaisitko käyttää sitä? Odotapas hetkinen, niin kerron lisää.

Tehdään yksi asia kuitenkin heti kättelyssä selväksi: en ole lainkaan kahvihifistelijä. Join kahvini pitkään suodatinkahvina, mutta kun vaimoni ihastui reilut kymmenen vuotta sitten espressoon, hankimme mocca- eli mutteripannun, jolla keitämme tymäkämmät sumpit päivittäin. Pärjäsin valmiiksi jauhetuilla pavuilla lähes nelikymppiseksi saakka, ja ostin ensimmäisen kahvimyllyni vasta vuosi sitten.

Siirryimme kuitenkin joitain vuosia sitten ostamaan lähes pelkästään kotimaisten pienpaahtimoiden kahveja, ja sillä tiellä olemme pysyneet. Keväästä lähtien olen ollut Slurp.coffeen tyytyväinen asiakas, ja saan kahden viikon välein heiltä postissa pussillisen kahvipapuja, jotka tulevat kotimaisilta pienpaahtimoilta - tällä kertaa kustavilaiselta Mokkapuulta.

Slurpin palvelu on nimeltään kahvielämys, ja siihen voi valita makunsa mukaan joko tummia tai vaaleapaahtoisia papuja, ja kahvit voi tilata joko valmiiksi jauhettuina tai papuina. 200 g:n lähetys joka toinen viikko maksaa 9,89 €/2 viikkoa, ja valittavana on myös isompia eriä ja neljän viikon toimitusväli.

Jos kiinnostuit kokeilemaan, mene osoitteeseen slurp.coffee/tilaa ja hyödynnä koodi isyyspakkaus, jolla saat ensimmäisestä kahvielämyksestäsi 7 euron alennuksen. Koodi on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka.

Kahvimyllyn omistamisessa ja kahvien ostamisessa papuina on se etu, että kaltaisteni sekakäyttäjien on helppo jauhaa pavut halutulle karkeudelle juuri silloin, kun tiettyä karkeutta tarvitsee. Meillä kahvi juodaan useimmin siis mocca- eli mutteripannulla keitettynä, mutta joskus tarvetta on karkeammalle jauhatukselle kuten tässä AeroPressille.

AeroPress on itselleni suhteellisen uusi tuttavuus. Ostin keittimen joskus reilu vuosi sitten käytyäni vaimoltani joululahjaksi saamalla kahvikurssilla Helsingin työväenopistossa. Kurssilla kahveja keiteltiin erilaisilla välineillä. Oli itse asiassa sekä hyvin hämmentävää että silmiä avaavaa, miten paljon kahvin keitto- tai uuttovälineellä on vaikutusta kahvin makuun. Täsmälleen samoista pavuista jauhetut kahvit maistuivat aivan erilaisilta suodatinkahvina, pressopannulla, AeroPressillä, Chemex-kahvinkeittimellä ja mocca-pannulla keitettyinä.

Ihastuin erityisesti tähän näppärän kokoiseen AeroPressiin, jolla on mahdollista tehdä hyvin nopeasti kupillinen kahvia, jos tekee mieli pidempää ja miedompaa kuin moccaa, mutta pressopannulla kahvia tulisi liikaa ja suodatinkahvinkeitintä ei jaksa kaivaa esiin.

AeroPress-keittimessä kahvi puristetaan männällä suodatinpaperin läpi. Laite ei tietenkään kuumenna vettä, eli se keitetään erikseen pannussa tai kattilassa.

Pieni pyöreä suodatinpaperi asetetaan rei'itetyn kannen sisään.

Kahvin voi valmistaa useammalla tavalla. Minä käytän tätä "ylösalaisin"-tapaa eli keitin asetetaan mäntä alaspäin pöydälle ja jauhettu kahvi mitataan sen sisään.

Keittimen sylinteri täytetään kuumalla vedellä, ei kuitenkaan aivan piripintaan. Hieman kuumaa vettä valutetaan myös suodatinpaperin läpi, jotta paperin maku häviää.

Hifistelijä mittaisi, että vesi on tarkasti 82-asteista, mutta viitaten aiempaan, veden tarkka lämpötila ei itseäni kovasti liikuta. Hifistelijä varmasti käyttäisi myös pitkänokkaista Hario-vesipannua, mutta hyvin vesi lämpeni tälläkin kattilalla, ja vain vähän kaatui pöydälle.

Sekoitetaan purut veteen.

Laitetaan kansi päälle ja odotetaan minuutti.

Sitten keitin asetetaan kansi alaspäin (tukevan) kahvikupin päälle ja painetaan mäntää rauhallisesti alas.

Ja siinä se on, AeroPress-kahvi, valmiina nautittavaksi!

"Slurp!"

Kurkista myös Instagramin puolelle, jossa on käynnissä 2 x kuukauden Slurp-kahvielämyksen arvonta!

Slurp.coffeesta löydät kahvien lisäksi myös kahvilaitteet kuten AeroPressin.

Ladataan...
Isyyspakkaus

Jos tämän kuvan teltta näyttää jotenkin tutulta, olet nähnyt sen todennäköisesti viikonloppuna useasta eri kuvakulmasta - mutta toisesta suunnasta.

Emme siis olleet ilmiselvästi lähes jokaisen tuntemani ihmisen tavoin Flow'ssa vaan nautimme viikonlopusta, jolle ei ollut suunniteltu ainoatakaan menoa tai tekemistä.

Takana on muutama hyvin työntäyteinen viikko, enkä tarkoita edes varsinaisia päivätöitä vaan kaikkea sitä puuhaa, jota olemme tehneet öitä myöten mökillä sekä puutarhan, remontin että juhliemme eteen. Viikonlopun suunnitelmani olikin siis: "en mene ainakaan mökille tekemään mitään".

Lisäksi Rouva valmisteli useampana iltana kotonamme tehtyjä lehtijutun kuvauksia, jotka olivat torstaina.

Päädyimme siis viettämään perjantaina koti-illan ja katsomaan Rouvan kanssa HBO Nordicilta The Affairin 4. kauden kaksi ensimmäistä jaksoa. Ne olivat hyvät. Ai niin, ja olihan meillä siis perjantaina myös hääpäivä, jota juhlistettiin suklaakakulla ja lasillisella punaherukkamimosaa.

Aivan täysin mökkivapaata viikonloppua ei voi kuitenkaan viettää, sillä sekä puutarha että kasvihuone kaipaavat kastelua parin päivän välein. Kävimme siis lauantaina mökillä iltapäivällä tekemässä sen verran kuin oli välttämätöntä, ja paluumatkalla vein lapset Kalasataman leikkipaikalle, jotta tyttö pääsi skeittaamaan. Ja siinähän se Flow jyrisi vain muutamankymmenen metrin päässä.

Oikeastaan tyttö olisi halunnut Eläintarhan skeittipuistoon, mutta se olisi ollut aivan väärässä suunnassa. Kalasatamassa ei ole tarjolla vastaavia kouruja kuin Eläintarhassa, mutta toisaalta alueella on kumpareita, jollaisia skeittipuistossa ei ole. Sitä paitsi Kalasatamassa on tekemistä myös mukana kulkevalle herra 2-v:lle.

Hän keskittyi keinuihin ja sisko tasapainotteli skeittilautansa päällä.

Skeittiretki Flow'n lähistölle oli strateginen valinta siitäkin syystä, että pääsimme keräämään pulloja ja tölkkejä. Tyttömme on nimittäin innostunut tästä puuhasta kovasti sen jälkeen, kun hän oli kerännyt joitain pulloja lastenhoitajan kanssa, ja lupasimme, että hän saa pitää kaikki rahat keräämistään pulloista.

Hän on kerännyt parissa viikossa pulloja 20 euron edestä ja tältä skeittiretkeltä kassaan kilahti neljä euroa lisää. Hän on niin innoissaan asiasta, että uskalsi käydä kyselemässä jopa nurmikolla istuskelevilta miesporukoilta, saisiko hän kerätä heidän tyhjät tölkkinsä mukaansa.

Rahat hän aikoo käyttää Baby Bornin vaatteisiin. Hän päätti kuitenkin käyttää jo kolme euroa summasta ostaakseen itselleen haaveilemansa trikoohiuspannan (siellä se on päässä).

Tyttöä kyllä harmitti, miten niin monet muutkin olivat keräämässä tölkkejä ja pulloja jätesäkkien kanssa Flow'n pääportin lähellä. Lohduttelin häntä kertomalla, että monet tölkinkerääjistä tekivät sitä varmasti saadakseen rahaa ruokaan.

Sunnuntai sujui yhtä suunnitelmattomasti. "Taitaa sataa, ei mennä mihinkään." Rouva ja tyttö kävivät kyllä retkellä Ateneumissa, mutta itselleni koko päivän suurin ohjelmanumero oli, että katsoimme yhdessä DVD:ltä Mamma Mia! -elokuvan. Tyttö rakastui musikaaliin viime keväänä niin kovasti, että hän laulaa edelleen sen kappaleita päivittäin ja niin paljon, että jopa hädin tuskin suomea puhuva poikamme laulaa kappeleita englanniksi mukana.

Tyttö ei muuten halunnut, että luen tekstityksiä ääneen, sillä hän tietää jo, mitä elokuvassa tapahtuu.

Tällä viikolla luvassa on mökin sähkötöitä, ja nyt myös loppuviikolle ja viikonlopulle on suunniteltua ohjelmaa. Yritän kuitenkin ottaa vähän rennommin kuin viime viikkoina, ettei ala stressata liikaa.

Pages