Ei enää ruokakuvauksia!
Gastronaatti 2 -projektimme on edennyt siihen vaiheeseen, että kirja on jo kovaa vauhtia taitettavana! Olemme samalla kuvanneet viimeisiä puuttuvia annoskuvia ja myös kuvanneet joitain vuosi sitten kuvattuja annoksia uudelleen, kun Rouva on halunnut muuttaa reseptiä.
Nyt voin vihdoin kertoa, että saimme eilen otettua viimeisen annoskuvan, ja kaikki kirjan ruokakuvat on myös käsitelty ja toimitettu Pauli Salmelle taitettavaksi. Ei siis enää ruokakuvauksia, huraa! Valmiita kuvia on 122 kpl, joistain annoksista pari versiota, ja Rouva viimeistelee parhaillaan viimeisiä lukuja.
Minulta on kysytty useammankin kerran, millaisilla laitteilla kuvaan, joten kerrottaan siitä hieman lisää.
Ensimmäisen kirjan kuvasin vanhalla Canonin digijärkkärilläni, ja täysin itseoppineena kuvaajana menin monessa asiassa takapuoli edellä puuhun.
Kun aloimme kuvata uutta kirjaa vuosi sitten, aivan ensi töikseni ostin uuden kameran. Se on Canon EOS 6D, täyskennoinen digijärkkäri, jossa on wifi-yhteys.
Suurimman osan kirjan kuvista olen ottanut 50 mm:n objektiivilla, mutta muutamissa kuvissa on tarvinnut laajempaa näkymää, ja olen käyttänyt siihen Canonin 40 mm:n pannukakkuobjektiivia. Kyseinen linssi toimii hyvänä peruslinssinä, ja olen huomannut, että esimerkiksi matkoilla en jaksa pitää enää muita linssejä edes mukana.
Field Dayn hienon nahkahihnan sain muuten Rouvalta joululahjaksi, ja kamera näyttää paljon siistimmältä sen kanssa.
Paras asia kameran wi-fi-yhteydessä ei ole suinkaan se, että kuva siirtyy kamerasta tietokoneelle langattomasti, vaan se, että kameraa voi myös käyttää koskematta siihen käsin.
Kun olen asettanut kameran jalustaan ja säätänyt sen oikealle korkeudelle ja oikeaan kulmaan, kaikki muu hoituu tietokoneen kautta. Näen tietokoneen ruudulta, miltä asettelu näyttää, säädän aukon, valotuksen ja ISO-herkkyyden haluamakseni ja ottamani kuva siirtyy tietokoneelle heti otettuani kuvan. Ei tarvitse ottaa siis varmuuden vuoksi sataa kuvaa ja toivoa että edes yksi onnistuisi. Nyt näen heti, tuliko kuvasta hyvä.
Täyskennoisella kameralla kuvista tulee myös huomattavasti parempia kuin vanhalla EOS 7D:lläni.
Juuri muuta laitteistoa ei sitten tarvitakaan, sillä kuvaan vain luonnonvalolla. Käytän nykyisin varjon puolella reflaa eli heijastinkangasta, joka pehmentää varjoja ja auttaa valaisemaan kohteen tasaisemmin.
Studionani toimii olohuoneemme lattia, ja työnnän ruokapöydän sivuun kuvausten ajaksi. Sitten yritän muistaa olla iskemättä päätäni ruokapöydän päällä roikkuviin valaisimiin. Ja pitää vauvan poissa kuavuspaikalta.
Hyvillä laitteillakaan kameran tuottamat kuvat ovat harvoin käyttökelpoisia sellaisenaan, ja käytännössä jokaista kuvaa pitää käsitellä: värejä kirkastaa, säätää valkotasapainoa ja korjata valaistusta. Ja toisinaan poistaa roskia ja muuta epämääräistä kuvasta jälkikäteen.
Rouva näyttää nyt syystäkin tyytyväiseltä, mutta vielä on työtä jäljellä. Kirjan kansikuvasta ei ole päätöstä, ja joitain kuvituskuvia ruoanlaitosta kirjaan vielä tarvittaneen. Vielä on aikaa muttei kuitenkaan liikaa.