Kotimaanmatkailun vinkit – Pori, Raahe, Kalajoki ja Strömfors
Kirjoitin toukokuussa blogiini postauksen, johon kokosin omat tähänastiset kotimaanmatkailupostaukseni vinkeiksi kesälomaansa pohtiville. Tänään päätin koota yhteen postaukseen meidän tämän kesän kotimaanmatkakohteet. Nämä paikat toimivat varmasti kaikkein parhaiten kesällä, mutta ihan varmasti muulloinkin. Suomi on kyllä täynnä toinen toistaan kivempia ja persoonallisempia matkakohteita, kun vain jaksaa vähän miettiä kohteita etukäteen eikä aina tyydy johonkin perinteiseen Cumulushotelliin tai joka kulmalla pilkottavaan ABC-huoltamoon. Tässä siis jakoon lisää kotimaan matkailun vinkkejä!
– Pori & Yyteri
Ensimmäisen lomaviikkomme alussa otimme heti nokan kohti Poria. Mieheni ystävä asuu Porissa, ja meille onkin muodostunut tavaksi vierailla kaupungissa yleensä kerran kesässä, usein Pori Jazzien aikaan. Niin myös tänä vuonna. Itse Jazzeille emme tänä vuonna päätyneet, mutta kaupunki on kyllä erittäin eloisa ja täynnä väkeä tuohon aikaan. Vietimme aikaa Jazz-alueen ulkopuolella, jonne musiikki kantautui mukavasti, ja nautimme kivasta tunnelmasta. Tapasin samana päivänä myös Lilies & Life -blogin Lillin, joka oli aivan ihana tyyppi! <3
Seuraavana päivänä menimme tapamme mukaan Yyteriin, joka on aivan Suomen ykkösrantoja. Kuuma helle houkutteli myös ensimmäistä kertaa kokeilamaan uimista Yyterissä, ja se kannatti ehdottomasti! Ihanan puhdasta ja raikasta vettä ja täydellinen aaltojen muovaama hiekkapohja. Tänne palaamme jälleen ensi kesänä.
Porin parhaat: Yyterin upea hiekkaranta, Reposaaren alue kauniine puutaloineen, Reposaaressa sijaitseva kalaravintola Merimesta näköalatorneineen, upea merellinen Kallon alue, Puuvilla-kauppakeskus, Suomiareena, Pori Jazz ja Porispere-festarit. Lapsiperheille löytyy ihan mahtava, kolmen hehtaarin kokoinen Pelle Hermannin leikkipuisto.
– Raahe
Porista jatkoimme matkaamme Pohjois-Pohjanmaalle Raaheen. Raahella on ihan erityinen paikka sydämessäni, sillä olen viettänyt siellä lapsuuteni kesät, koska sukuni on sieltä kotoisin. Raahesta tulee ensimmäisenä mieleen mummola, maitopotut, kiireettömät kesäpäivät ja hetket uimarannalla. Halusin viedä myös mieheni käymään ensimmäistä kertaa Raahessa.
Raahessa parasta on kaunis ja yhtenäinen, historiallinen vanha kaupunki puutaloineen, meren läheisyys sekä kompakti koko. Kaikkialle pääsee helposti polkemaan papalta lainatuilla polkupyörillä. Pikkulahden uimaranta on ihan Raahen keskustan kupeessa, ja lähialueiltakin löytyy mielenkiintoista nähtävää ja luontokohteita. Meille suositeltiin risteilyä Raahen saaristossa, mutta sukuloimiselta emme sitten vielä tänä kesänä ehtineet. Ehkäpä ensi vuonna?
Raahen parhaat: Raahen museo (jossa voi nähdä muun muassa maailman vanhimman sukelluspuvun), Vanhan Raahen puutaloalue, Langin kauppahuone (kahvila, puoti ja majatalo), Torni-talon 13. kerroksessa sijaitseva kiinalainen ravintola (mitkä näkymät!), meriristeily ja erilaiset luontokohteet. Myös Oulu on lähietäisyydellä. Lapsille esimerkiksi todella edullinen ja kiva liikennepuisto ja ihan kaupungin keskustan kupeessa oleva Pikkulahden uimaranta.
Suloinen Raahen museo.
Vanhaa Raahea ja Ylen Egenland-sarjassakin esitelty, sympaattinen ”Suomen pisin seinä”.
Papan pihapiiri on muistoja täynnä. Ja Vanhaa Raahea parhaimmillaan!
– Kalajoen hiekkasärkät
Raahessa ollessamme teimme päiväretken Kalajoen hiekkasärkille – hellekelit vaativat sitä ihan ehdottomasti. Olen käynyt Kalajoella usein lapsuudessani, mutta edellisestä vierailusta oli vierähtänyt jo reippaasti yli 10 vuotta. Ja hitsi, että paikka olikin kyllä muuttunut siinä ajassa! Hiekkasärkkien alueelle oli rakennettu ihan hirveästi uutta – niin hotelleja, mökkejä, ravintoloita kuin Superparkkikin. Juku-Juku-maa oli muuttunut vesipuisto Jukuparkiksi. Mieleen tuli kieltämättä vähän jokin etelänkohteen lomaresortti – niin hyvässä kuin pahassakin.
Me vaelsimme tietysti heti rannalle nauttimaan auringosta ja uskaltauduimme tälläkin kertaa uimaan. Vesi oli todella matalaa ja aina vähän matkaa uituamme eteen tulikin taas niin matala kohta, että pystyimme kävelemään hiekalla, vaikka olimme varmasti puolen kilometrin päässä rannasta. Kyseessä on alueelle tyypillinen rantojen kohoamisilmiö, joka oli kyllä uimarin kannalta aika hauska.
Kalajoen parhaat: Upea, matala ranta hiekkasärkkineen. Paljon ravintoloita ja erityisesti lapsiperheille paljon tekemistä, esimerkiksi vesipuisto Jukupark ja Tapioland-maauimala sekä Superpark.
-Strömforsin ruukki
Palattuamme Pohjois-Suomesta meillä oli viikko töitä, jonka jälkeen lomailimme jälleen viikon. Toisen lomaviikon aluksi menimme mökillemme, joka sijaitsee Loviisan alueella. Loviisan alueeseen kuuluu myös Strömforsin ruukki, joka on valittu vuoden 2018 uusimaalaiseksi kyläksi. Se on yksi Suomen parhaiten säilyneistä ruukkikylistä, ja sen juuret ulottuvat 1600-luvulle. Strömforsin ruukin alue oli todella kaunis ja viehättävä, ja se oli laitettu aivan viimeisen päälle kuntoon. Pidämme paljon vanhoista puurakennuksista, joten se oli aivan erinomainen retkikohde meille.
Valitettavasti ilmeni, että menimme ruukkikylään hieman huonoon ajankohtaan elokuun toisella viikolla ja vieläpä maanantaipäivänä – todella monet paikat olivat kiinni. Yksikään ravintola ei ollut auki, emmekä kyllä bonganneet auki olevaa kahvilaakaan. Ilmeisesti kuumin kesäsesonki oli ohi, ja osa paikoista oli jo sulkeutunut ja osa sattui olemaan kiinni nimenomaan maanantaisin. Muutamia käsityöliikkeitä oli auki, ja toki ihan vain kauniin miljöön ihasteluun sai kulumaan aikaa. Alueella kyllä on sesonkiaikana muun muassa kesäteatteria, taidenäyttelyitä, retkeily- ja urheiluvälineiden (kuten suppilautojen) vuokrausta ja vaikka mitä. Tänne pitää siis ehdottomasti palata ensi kesänä uudestaan, mutta selkeästikin jo ennen elokuuta eikä myöskään maanantai-päivänä.
Strömforsin ruukin parhaat: Upeasti kunnostettu vanha miljöö, joka hivelee silmiä ja innostaa valokuvaamaan. Paljon ravintoloita, kahviloita ja erilaisia puoteja. Mahdollisuus esimeriksi suppailuun.
– Fiskarsin ruukkikylä
Mökiltä Itä-Uudeltamaalta matkamme jatkui Länsi-Uusimalle. Tämä alue on minulle myös lapsuudestani tuttua, sillä olen kotoisin Lohjalta, ja retkeilimme usein perheen kanssa näissä maisemissa minun ollessani lapsi. Tällä kertaa teimme miehen kanssa pienen päiväretken Fiskarsin ruukkikylään. Fiskarsin ruukkikylä on ollut turistikohteena paljon pidempään kuin Strömforsin ruukki, ja se onkin matkailijoiden keskuudessa paljon tunnetumpi. Siksi Fiskarsissa ei näkynyt vielä mitenkään se, että elettiin elokuun toista viikkoa – kaikki paikat olivat auki ja liikkellä oli paljon ihmisiä. Edellisestä vierailustatni Fiskarsissa oli varmaan 15 vuotta, mutta paikassa näytti edelleen hyvin samalta – niin kuin nyt näissä suojelluissa ”perinnekohteissa” tuppaa näyttämäänkin.
Fiskarsissa on paljon käsityöläis- ja designpuoteja, vanhoja rakennuksia, taidenäyttelyitä, kahviloita ja ravintoloita. Me kävimme ravintola Kuparipajassa syömässä maittavan maalaisbuffetin, jossa oli mielestäni erinomainen hinta-laatusuhde. Plussaa paikka saa myös siitä, että sinne sai tuoda koiran, meillä kun oli koko reissun ajan Frida matkassa mukana. Ostin myös Fiskarsin tehtaanmyymälästä itselleni muutamia kakkoslaadun Iittalan Kastehelmi-astioita kotiinviemiksiksi. Muutama mielenkiintoinen näyttely olisi ollut menossa, mutta niihin emme tietenkään koiran kanssa päässeet. Ihailimme kuitenkin aluetta muutoin ja nautimme ihanasta säästä.
Fiskarsin ruukkikylän parhaat: Ravintola Kuparipajan maalaisbuffet, pienet putiikit kuten Butiken på Landet, kaunis ja historiallinen miljöö.
Kuvan keltaisessa rakennuksessa sijaitsee ravintola Kuparipaja.
– Mustion linna
Fiskarsista jatkoimme matkaamme Mustion linnaan, josta olin varannut meille hotellihuoneen yhdeksi yöksi. Meillä ei tosiaan ollut koiravahtia lomaksi, joten jouduimme valita lomakohteemme hieman sen mukaan, minne koiran saisi ottaa mukaan. Olin kuullut, että Mustion linnassa se onnistuu, ja koska olin tänä kesänä lukenut muutamastakin blogista juttua paikasta, päätin varata meille sieltä huoneen.
Mustion linna oli siinä mielessä itselleni tuttu paikka, että koska sekin on Lohjan lähellä, olen käynyt sen alueella joskus luokkaretkellä ja lisäksi olen käynyt siellä useammankin kerran katsomassa kesäteatteria ja joskus siinä sivussa myös syömässä heidän Linnankrouvi-ravintolassaan. En ollut kuitenkaan koskaan yöpynyt paikassa, joten sekin oli nyt kiva kokea! Itse linnassahan ei tosin ole hotellihuoneita, vaan se toimii museona ja sinne pääsee vain opastetuilla kierroksilla. Yöpymiseen alueelta löytyy neljä eri rakennusta, joista kahteen saa tuoda koiria. Yövyimme siis Pikkutupa-nimisessä vanhassa torpassa, jossa oli mukavan rauhallista ja viileää. Pikkutuvassa oli neljä huonetta, joista meidän lisäksemme vain toisessa oli asukkaita. Olisin kyllä itse mieluiten yöpynyt Edelfelt-talossa, joka on sisustukseltaan kartanomaisin ja ”hienoin”, mutta ymmärrän täysin, ettei sinne haluta koiria.
Mustion linnan alue on upea – kyseessä on Suomen suurin yksityinen puisto. Alueella on upeita patsaita, hyvin hoidettuja kasveja, kauniita rakennuksia, kelluva lummepolku ja ohi virtaava Mustionjoki. Alueen ihasteluun saa kulumaan hyvän tovin, ja erityisesti pidimme siitä, että alueella oli erittäin rauhallista. Toisaalta saimme täälläkin huomata sen, että elokuun toinen viikko ei selvästi ole enää lomailijan puolella Suomessa – kesäteatteriesitystä ei ollut vierailupäivänämme, ja myöskään opastetulle kierrokselle linnaan emme päässeet, koska kierrokset ovat keskiviikosta lauantaihin, ja me satuimme olemaan paikalla tiistaina. Saimme kuitenkin aikamme hyvin kulumaan, koska tulimme paikalle hieman myöhemmin käytyämme ensin Fiskarsissa. Kolusimme linnan puistoa ja otimme aurinkoa laiturilla – uskaltauduinpa jopa uimaankin Mustionjoessa, vaikka vesi tuntuikin jo hieman viilennen elokuun alussa.
Kävimme illallisessa Linnankrouvi-ravintolassa, jossa ruoka ja viinit olivat erinomaiset. Uusgoottilaista tyyliä edustava, 1800-luvun puoliväliltä oleva rakennus oli hyvin tunnelmallinen, ja viihdyimmekin illallisella hyvin. Aamiaisella sen sijaan kävi se klassinen – aamiainen kesti kello 11 asti, mutta tullessamme paikalle kello kymmeneltä, oli lähes kaikki ruoka loppu, eikä sitä enää sen kummemmin täydennetty. Tämä sama homma on käynyt monessakin majoituspaikassa, ja aina se kismittää yhtä paljon. Ruokaa pitäisi olla tarjolla kunnolla siihen asti, mihin aamiaisen on ilmoitettu kestävän.
Mustion linnan päärakennus, joka toimii museona.
Edelfelt-rakennus, joka on saanut nimensä suunnittelijaltaan Edelfeltiltä. Majoitusrakennuksista se ”elegantein”.
– Billnäsin ruukki
Mustiolta ajoimme vielä ennen mökille paluuta Billnäsin ruukin kautta. Olen käynyt siellä joskus lapsuudessani antiikkimarkkinoilla vanhempieni kanssa, ja muistoissani paikka oli varsin eläväinen. Valitettavasti tämäkin paikka tuntui nyt olevan jo osittain talviteloilla, esimerkiksi Bed and Breakfast -paikka kahviloineen oli kiinni. Myös Rakennusapteekin varaosapankki oli kiinni, mutta onneksemme itse Rakennusapteekki oli kuitenkin auki. Olemme vierailleet useammankin kerran Helsingin Korkeavuodenkadun Rakennusapteekissa, mutta tiesimme Billnäsin myymälän olevan huomattavasti isompi. Ja niin se kyllä olikin! Viivyimme hyvin tovin ihmettelemässä, mitä kaikkea voisimmekaan ostaa mökkiremonttiimme, ja muutama pieni juttu tarttuikin matkaan. Billnäsissä olisi ollut auki myös Ratian tehtaanmyymälä, mutta siellä emme enää jaksaneet käydä, vaan matka jatkui Rakennusapteekista kohti mökkiä.
Ensi vuonna on varmaan pakko koittaa ajoittaa koko kesäloma heinäkuulle, koska Suomessa kesäpaikat menevät vähintäänkin puoliksi kiinni heti elokuussa. Se on kyllä harmi, koska usein elokuussakin riittää oikein hyviä kelejä, ja lapsettomilla ihmisillä olisi hyvin aikaa lomailla silloin, kun perheellisillä on koulut ja arki alkaneet. Näin tulisi vähän porrastettua sitä pahinta lomasesonkiakin, mutta näköjään se ei nykysysteemillä ole mahdollista.
Vaikka ei sillä, kaikki kohteet olivat kivoja ja jokaisesta saatiin jotain irti. Hyvä syy ensi vuonna vierailla ainakin Strömforsin ruukissa uudestaankin, se kun sijaitsee joka tapauksessa melko lähellä mökkiämme. Olivatko nämä retkikohteet teille tuttuja vai kokonaan uusia tuttavuuksia?
-Netta (Instagram @nettafrancesca)
Lue myös:
Eikä ekologisuus ole pelkästään luopumista ja ikäviä asioita. Päin vastoin! Siinä on myös paljon hyvää. Ulkomaanmatkailun vaihtaminen pääsääntöisesti kotimaanmatkailuun on osoittanut, että Suomessa on ihan huikeita paikkoja, ja on kiva tietää tukevansa paikallisia pienyrittäjiä. Olen tajunnut entistä selkeämmin, että Suomi on aivan upea maa. Olen myös huomannut, että monen jutun itse tekeminen tai valmistaminen on ekologista – ja samalla huomannut, että sitähän osaa tehdä vaikka ja mitä! Ja kun taittaa työmatkat pyörällä tai kävellen auton sijaan, kohoaa kunto samalla. Ja kyllä siitä ihan ehdottomasti tulee itselle hyvä mieli, kun tietää tekevänsä ympäristön kannalta parempia valintoja ja kuormittavansa ympäristöä edes vähän vähemmän kuin ennen. Ihan jo pelkästään sen takia olen valmis näkemään joissain asioissa hieman enemmän vaivaakin. Ja usein ympäristöystävälliset valinnat ovat myös omalle terveydelleni parempia valintoja.