Joka aamu pyöräilen Ranskan rajan yli Sveitsin puolelle töihin. Rajan ylityksen huomaa ainoastaan siitä, että tien varrella seisovat vartiointikopit, joiden edessä joskus käyskentelee jokunen vartija. Muussa tapauksessa maiden välinen raja on lähinnä kuviteltava siihen, missä se on. Sitä ei näe, eikä se Schengen-alueen sisällä vaikuta EU-kansalaisen elämään juuri nimeksikään. Minäkin läksin tänne, ilmoittamatta asiasta virallisesti […]

Tänä kesänä valtavan (liiankin) vaatekaapin sijaan joudun tyytymään kolmen kuukauden ajan vain matkalaukulliseen vaatteita. Monelle maailman ihmisistä se olisi jo paljon, mutta yltäkylläisyydessä elävälle vaatteiden rajaaminen laukulliseen voi tuntua vaikealta. Vaatteiden liiallinen määrä on vähän #firstworldproblem, mutta toisaalta tekstiilijätteen määrä maailmassa on huolestuttava ja se kasvaa alati. Jotain pitäisi siis tehdä! Matkalaukkuelämä on ainakin itselleni hyvä tapa […]

Perjantaina ostin spontaanisti bussiliput Lyoniin, Ranskan toiseksi suurimpaan kaupunkiin parin tunnin päähän Genevestä. Lähdin matkaan yksin. En ole koskaan lähtenyt yksin matkalle, vaikka olenkin harhaillut kaupungeissa välillä ilman seuraa. Pariisissa vietin myös paljon aikaa yksin, mutta jostain syystä en juuri koskaan istahtanut terassille tai ravintolaan ilman seuraa. Nyt päätin tehdä kahden päivän ihmiskokeen, ja kokeilla, […]

Noin kuukausi sitten aloitin harjoittelussa Unicefilla Genevessä. Työ on enimmäkseen kivaa ja palkitsevaa, ja kaupunki on todella kaunis. Matkassa oli vain yksi mutta: harjoittelusta ei makseta senttiäkään palkkaa. Ei alennusta työpaikkaruokalasta, ei lounasseteleitä, ei työpaikan kustantamaa vakuutusta, ei tuettua bussimatkaa työpaikalle. Toisin sanoen, tämän tyyppinen harjoittelupaikka edustaa kaikkea sitä, mikä koko harkkapaikkajärjestelmässä on vikana: olet tuottava […]

Lieneekö kyse siitä, että viime aikoina olen sattuneesta syystä työskennellyt lasten tai lapsia koskevien asioiden kanssa päivittäin, kun olen havahtunut viime päivinä miettimään tavallista enemmän sitä, minkälaisessa yhteiskunnassa nykypäivän muksu kasvaa. En ole ihmistyyppiä, joka tiesi jo teini-ikäisestä asti haluavansa ison lapsiperheen. Ei sellaisesta haaveile nykyään kovin moni muukaan: yhä harvempi haluaa lapsia, eikä välttämättä […]

Kun vuoden vaihteessa pohdin tulevaa kesää, en todellakaan arvannut, että viettäisin sen kaikista maailman paikoista Genevessä.  Silti, muutama kuukausi myöhemmin olin jo pakkaamassa laukkuja ja ostamassa lentolippuja. Ennen kuin tajusin sitä itsekään, olin jo matkalla kaupunkiin, josta en tuntenut entuudestaan ketään ja jossa en koskaan ollut käynyt aikaisemmin.  En vieläkään totu siihen, että kaikkialla on […]

Tänä lauantaina on jälleen tullut aika pakata matkalaukku ja suunnata kesäksi kaukomaille, harjoitteluun Sveitsiin. Jännittävää, pelottavaa, ihanaa! Aina siitä lähtien kun lähdin vaihtoon, ulkomaille lähteminen on tuntunut koko ajan houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Ai miksi? Toki tiedän, että Suomessa ovat perhe ja ystävät (tärkeää!). Ulkomaille pysyvämmin muuttaminen voi tarkoittaa sitä, että kokee jatkuvasti olevansa vähän juureton. Puhumattakaan Suomen […]

Kohti vastuullisempaa vaatekaappia -sarja on ollut hetken hiljaiseloa, kuten blogi muutenkin. Mutta nyt on hyvä syy aktivoitua: huhtikuun lopussa vietetään taas Vaatevallankumous-viikkoa ja siihen liittyen ajattelin kirjoittaa aiheesta blogissa vähän tiiviimmin.  Olen vastuullisuutta peräänkuuluttavissa postauksissa puhunut paljon vastuullisempien valintojen puolesta. Osta mielummin lähellä, tai ainakin Euroopassa tuotettua, kuin halvalla ja kaukana valmistettua, ja niin edelleen. Mutta entä […]

Olin koko viime viikon nauttimassa etelän lämmöstä ystävien kanssa Andalusiassa, eteläisessä Espanjassa. Aurinko paistoi, oli uima-allas, meri, vuoria. Suurissa suunnitelmissani kuvittelin itseni aamuisin talon terassille tekemään töitä, kirjoittamaan blogia ja hiomaan gradua kahvikuppi kourassa muiden vielä nukkuessa. Matkaan ilmestyi vain pieni mutta: talossa ei ollut nettiä! Tässä kohtaa kaltaiseni älypuhelin kourassa kaikkialle kulkeva milleniaali alkaa hyperventiloida. […]

Joka toinen viikko syyskuusta asti olen istunut graduseminaarissa. Meitä on aika pieni porukka. On jaettu turhautumisen hetkiä ja onnistumisia. Aina välillä työ tuntuu junnaavan paikallaan, ja sitten yhtäkkiä huomaa ottavansa huikeita harppauksia eteenpäin. Eilen olin vuorossa esittelemässä graduani, joka alkaa kohta olla valmis. Sitten opettaja heitti kommentin, joka meni suurin piirtein näin: ”Mitä jos kirjoittaisit […]