Tag: #asenteet

Tiesittekö, että Suomen työmarkkinat ovat EU-alueen kärkeä, kun mitataan alojen sukupuolittuneisuutta? Toisin sanoen Suomessa naiset ja miehet hakeutuvat keskimääräistä hanakammin eri aloille. Tämä nousi mieleen, kun luin tänään julkistettua vuosittaista Nuorisobarometria, joka on nuorista kiinnostuneelle yhteiskuntatieteilijälle tietysti ihan ykkösjuttu. Koska jos haluaa tietää, miltä tulevaisuus näyttää, kannattaa kysyä nuorilta. Ei sillä, kuulunhan itsekin vielä barometrin tutkimuksen kohteena […]

Samaan aikaan kun televisiossa jaettiin Oscar-palkintoja, HBO esitti Girls-sarjan uusimman jakson. Yhteensattuma oli lähes liian täydellinen: jakso käsittelee seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä tavalla, joka on ehkä sarjan historian parhaimmistoa. American Bitch –jaksossa päähenkilö Hannah on kutsuttu kuuluisan kirjailijan kotiin. Kutsun syy: räväkkä blogipostaus, jossa Hannah syyttää kirjailijaa nuorten naisopiskelijoiden hyväksikäytöstä kirjan julkaisukiertueella. Ja kas, jakson […]

Mitä tapahtuu, kun robotit alkavat tehdä ihmisten työt? Jos on yhtään seurannut lehtiä viime aikoina, ei ole voinut välttyä roboteilta. Työn tuhosta ja robottien tulosta työmarkkinoille ovat kirjoittaneet esimerkiksi The Guardian, The Atlantic, MIT Technology Review ja vanha kunnon Hesari. Jos hallitusta on uskominen, ratkaisu jokaiseen ongelmaan on digitalisaatio. Kuva Mona Hatoumin teoksesta ”Map” (1999), […]

Teen harvoin uudenvuodenlupauksia, koska unohdan ne aina parin viikon kuluttua. Siksi tänäkään vuonna en luvannut muuttuvani yhtäkkiä vihersmoothieita ryystäväksi työ- tai treeninarkomaaniksi, vaikka sellaista kovasti yritetäänkin etenkin naisille tuputtaa (Vaakakapinasta voisikin kirjoittaa ihan erikseen!) Jos kuitenkin miettii elämässä pidemmälle kuin vuoden päähän, jonkinlaisia suuntaviivoja tuntuu hyvältä asettaa. No Sex and the Cityn Jemina, Visual Diaryn Saara ja […]

Myönnetään, olen tv-sarjakoukussa. Kun syksyllä energia ei riittänyt liikunnan harrastamiseen tai kirjoihin tarttumiseen, pitkän työpäivän jälkeen parasta luksusta oli rojahtaa sohvalle ja katsoa Netflixistä pari jaksoa. Ja ne olivat hetkiä, joina en tuntenut hetkeäkään syyllisyyttä siitä, etten tehnyt jotain ”kehittävää” tai terveellistä. Ei pystynyt. Mutta onneksi nykyään netin suoratoistokanavat ovat niin täynnä laadukasta sisältöä, että […]

Vuosi 2016 jää varmaankin historiaan lähihistorian masentavimpana uutisvuotena: oli Brexit, Trump, Nizza, Berliini, Turkki, Aleppo, Jimi Karttunen. Keskuudestamme poistuivat esimerkiksi David Bowie, Prince, Leonard Cohen, Alan Rickman ja Harper Lee.   Uutisvuosi 2016 on aika pitkälti sellainen, jota ei haluaisi muistaa.  Mitä omaan elämääntulee, jos vuosi 2015 oli vauhdikas, vuosi 2016 on ollut ennen kaikkea […]

En tiedä, tuntuuko muistakin tältä, mutta jos jostain blogeissa on kirjoitettu paljon, niin kiireestä ja jaksamisesta, viimeksi esimerkiksi Pumpui-blogin Lotta ja Tyhjä ajatus -blogin Saranda. Stressinhoitokeino: PASTA! Ja voi pojat, jos jotain tänä syksynä olen ajatellut, niin kiirettä. Olen astunut hommiin, jotka ovat vaatineet pitkiä päiviä ja olleet vaativampia, kuin mitä olen aikaisemmin tehnyt. Samaan […]

Tällä viikolla teknologiakansa kerääntyi jälleen Messukeskukseen, Slushiin. En ole koskaan ollut mikään Slush-uskovainen. Olen pitänyt teknologiahypeä aina vähän keinotekoisena. Mitä sitten, jos ruokaa voi tilata appilla kotiin? Eikö maailmassa ole tärkeämpiäkin kysymyksiä ratkottavana? Ajatus siitä, että fiksut tyypit käyttävät kaiken aikansa triviaaleilta tuntuvien ongelmien ratkaisemiseen, pisti ärsyttämään. Lisäksi tapahtumaa on kritisoitu kalleudesta ja kyllähän ne […]

Olen usein joutunut miettimään makuani uusiksi, mitä tulee kulttuuriin. Kun kuuntelin The Smithsia ensimmäistä kertaa, vannoin etten koskaan kuuntele Morrisseyn jodlausta. No, nyt olen nähnyt Morrisseyn livenä jo kahdesti. Hevistäkään en joskus tykännyt, enkä muuten suomi-rapistakaan. Melkein voin myöntää nauraneeni yhdelle Sami Hedbergin sketsille. Hygge-essentials: glögiä, lukemista ja Bing Crosby. On kuulkaa nyt niin kotoisaa […]

Kun näin vaalitulokset eilen aamulla, en voinut uskoa silmiäni. Kiire piti koko päivän ajatukset toisaalla, mutta kun illalla viimein lopetin hommat, katsoin Hillary Clintonin puheen ja itkin.  En itkenyt oikeastaan sitä, että olin tyytymätön vaalitulokseen, olen ollut tyytymätön montaa kertaa aiemmin. En itkenyt Donald Trumpia, vaan sitä, mistä Trumpin valinta kertoo. Sitä, minkälaisia seurauksia sillä […]