Julkaisin suurimman osan tästä postauksesta jo viime vuoden puolella. Teksti tuntui edelleen ajankohtaiselta: oma kommenttiboksini on saanut osansa, sekä Lilyssä on meneillään tärkein kampanja #somelempeys. Näin päätin julkaista sen uudelleen.

Luen enää hyvin harvoin kommenttikenttiä: iltapäivälehtien, blogien tai somekanavien. Ihan liian usein niissä on todella negatiivinen tunnelma. Kerrat jolloin olen saanut niistä mitään informatiivista irti, tai oikeasti saanut jonkin silmiä avaavan oivalluksen, ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Omaa kommenttiboksia välillä jännittää avata: mitä siellä tällä kertaa on?

Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, ja maailma tarvitsee erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia.

Silti, onko ihan jokaista mielipidettä ja ajatusta pakko sanoa ääneen. Ihan oikeasti? Vaikka kuinka ajattelisit, että jonkun (sulle vieraan ihmisen) ajatus on typerä, valinta huono tai vaikka mekko ruma, onko se pakko päästä kirjoittamaan kommenttikenttään?

Ajatusten jakamisessa tuntuu harvoin olevan halua aitoon keskusteluun ja toisen ymmärtämiseen. Oma mielipide on oikea ja kaikki muut saa kivittää alas.

Ihmiset, jotka vaivoin rohkenee tervehtiä naapuriaan hississä, muuttuvat aikalailla kun pääsevät kommenttikenttien äärelle. Monesti kommentteja lukiessa tulee mieleen, että puhuisitko näin oikeasti päin naamaa toiselle. Sanoisitko hississä toiselle, että sinäkin tyhmä lehmä olet ihan turha ihminen.

Samojen kommenttien äärellä tulee mieleen, että miten me voidaan opettaa lapsille että jokaista pitää kunnioittaa eikä ketään saa kiusata, kun aikuiset näyttävät niin rumaa mallia netissä.

Samaan aikaan yhdellä ymmärtäväisellä, kannustavalla tai kivalla kommentilla voi tehdä joskus ihmeitä. Voi muistuttaa toista siitä miten jokaisessa päivässä on jotain hyvää, piristää, saada toisen hymyilemään. Me ei voida valita miten toinen käyttäytyy, mutta me voidaan valita omat reaktiomme.

Meillä on joka päivä useita mahdollisuuksia vaikuttaa siihen minkälaista tulevaisuutta rakennamme. Kannustammeko, kehitämmekö, tuemmeko toisiamme. Maailmassa tarvitaan lisää lempeyttä, itseämme ja toisiamme kohtaan.

Lempeää viikkoa!