4 x pelejä lasten kanssa

Kesälomalla ehdittiin myös pelata uusia pelejä! Löysin vanhemmiltani n. 30 vuotta vanhan Kummituslinna-pelin, joka oli lapsena suuri suosikkini. Monet muut pelit myin teini-iän kirpputorihuumassa ja rahanhimossa pois (Fragglit-pelin myymistä harmittelen.), mutta tätä säästelin.

Näin myöhemmin katseltuna Kummituslinna on kyllä aika yksinkertainen ja jopa tylsä peli, jossa kyse on aivan pelkästä tuurista. Sen teema on kuitenkin jännittävä, ja lapsi piti sitä hauskana, vaikka se tuntui hivenen liian yksinkertaiselta, jopa 6-vuotiaalle. 

Tytölle muutama vuosi sitten ostettu Hedelmätarha oli lainassa ystävillämme, ja se palautui nyt meille takaisin. Peli on vieläkin simppelimpi kuin aivot sulattava Timanttiponit, joka oli aikoinaan tytön varsinainen ensipeli, mutta onneksi tyttö tarjoutui opettamaan pelin pelaamista veljelleen. Poika hihkui ilosta valitessaan hedelmiä koriinsa.

Isomman lapsen kanssa päästään onneksi vähitellen pelaamaan myös vähän haastavampia pelejä. Kimbleä ja Afrikan tähteä on pelattu niin paljon, että niitä en oikein jaksaisi, joten eräänä päivänä esittelin tytölle Carcassonnen. Se oli hauskaa! Ensin pelasimme 50 pisteeseen ja ilman peltoseuraajia, mutta nyt olemme kokeilleet parit kerrat jo oikeilla säännöillä.

Kesän varsinainen hitti ovat kuitenkin olleet pelikortit! Tyttö on jo aika hyvä Maijassa, ja toisinaan hän voittaa ilman apua. Jotta päiväkodissa olisi mehukkaampaa kerrottavaa, opetin hänelle myös Paskahousun, ja vaimoni on erityisen ylpeä siitä, että koulutukseen sisältyi myös Valepaska. Mutta hei, en minä näiden pelien nimiä keksinyt!

Jokohan hän olisi valmis Settlers of Cataniin?