Koko päivä Lintsillä
Nyt voisin hetkisen esittää, että tällaista tämä on. Että pitää viedä lasta vielä neljännen kerran kesässä johonkin huvipuistoon.
Mutta sitten on myönnettävä, että minä kyllä tykkään tästä itse ihan hirveästi, eikä yhtään haittaa, että olemme käyneet Lintsillä jo kahdesti (touko– ja kesäkuussa) ja kerran Särkänniemessä. Ainoa harmi on, että Lintsi-kaverini on vasta reilut 120 cm pitkä, joten hurjimpia laitteita pitää odotella vielä muutama vuosi.
Onneksi pääsemme sentään kuitenkin jo Vuoristorataan, Linnunrataan, Salamaan ja Tulirekeen (vaikka vähän pelkäänkin, että Tulireen vaunu irtoaa raiteistaan).
Viime lauantaina kävi niin, että puolet perheestä oli sairaana, ja olin luvannut tytölle jo keväällä, että ”joskus kesän aikana” tulisimme Lintsille koko päiväksi ja kävisimme ”kaikissa laitteissa”. Kesä meni, ja sopivaa päivää ei sitten tullutkaan – ennen kuin nyt.
Kaikkien laitteiden läpikäynti jäi tosin vain haaveeksi, sillä pari muutakin oli saanut saman ajatuksen, ja Lintsillä oli pahimmat ruuhkat, joita olen koskaan nähnyt. Jonotus suosituimpiin laitteisiin kesti vähintään puoli tuntia, ja lopulta ehdimme saada kuuden tunnin aikana vähemmän ajeluita kuin keväällä kahdessa tunnissa.
Hauskaa meillä oli siitä huolimatta, ja 7-v:kin yllättävän kärsivällinen. Onneksi sentään hänen uuteen suosikkiinsa, Vuoristorataan, pääsi vain 10 – 15 minuutin jonotuksella, ja siinä käytiinkin kuudesti.
Viimeksi väliin jäänyt Mustekala tuli nyt testattua, mutta tyttö totesi olevansa enemmän vuoristoratatyyppiä, sillä pyörivässä laitteessa tulee helposti huono olo.
Salamassa olisi varmasti haluttu käydä toisenkin kerran, mutta ajoajan suhde jonotusaikaan todettiin liian huonoksi.
Lintsi-klassikoksi on muodostunut hampurilaisateria, ja jos se nautitaan tässä Dinerissa, istumme aina samassa pöydässä.
Vähän nyppii, etten ole vieläkään päässyt testaamaan Lintsin uutta Taiga-vuoristorataa (yli 1 kilometrin mittainen, huippunopeus yli 100 km/h). Olin ajatellut naivisti, että Lintsillä ei olisi tällaisena aurinkoisena lauantaina juuri ketään ja voisin vain jättää lapsen odottamaan laitteen portille siksi aikaa, kun käyn itse pikaisesti testaamassa sen. Tätä ei tapahtunut.
Rahapussissani on kuitenkin yksi kesäkuulta jäänyt kertalippu, joten ehkä joku päivä menen vain salaa yksin Lintsille ihan varta vasten. Kerron sitten.