Fanitapaaminen Itiksessä

Mimi ja Kuku ovat edelleen tytön ykkössuosikkeja. Lähes joka kerta, kun hän näkee puhelimeni, iPadini tai Apple TV:n kaukosäätimen hän sanoo toiveikkaasti: ”Mimi Kuku.” (Ja monesti jatkaa vielä: ”kukukkukukku.”) Olen yrittänyt joskus näyttää hänelle Netflixistä ja Lasten Areenasta muitakin lastenohjelmia, mutta muutaman minuutin jälkeen hän sanoo jälleen: ”Mimi Kuku.”

Kun huomasin, että Mimi ja Kuku esiintyivät lauantaina Itiksessä, ei ollut epäilystäkään siitä, menisimmekö katsomaan heitä.

Nukketyttö Mimi ja leijona Kuku aloittivat show’nsa yhdeltätoista ja esiintyivät kolme kertaa tunnin välein. Katsoimme esityksistä kaksi ensimmäistä ja kävimme välissä syömässä lounaan Itiksen yläkerran ravintolamaailmassa.

Ensimmäisen esityksen aikana lapsi oli aivan ihmeissään. Hän halusi olla vain isin sylissä eikä innostunut tanssimaan edes tuttujen laulujen tahtiin. Naureskelinkin esityksen jälkeen Mimille, että katselemme heidän ohjelmiaan lähes päivittäin ja että tämähän on lähes kuin tapaisi Madonnan. Kyllä minäkin jäätyisin.

Sylissä otetut fanikuvat kuitenkin mursivat jään, ja toisessa esityksessä tyttö halusi jo eturiviin. Siinä hän leikki ja lauloi Tuiki, tuiki tähtöstä ja jammaili muiden kanssa Kirpun ja Lokkenlollin tahtiin.

Molempien esitysten laulut olivat pääosin tuttuja Mimin ja Kukun tv-sarjasta, ja isikin huomasi laulavansa niiden mukana. Esitykset olivat mukaansatempaavia, myös varsinaisen kohdeyleisön mielestä, ja innokkaimpia faneja näytti olevan vaikea pitää poissa lavalta.

Kyllä isikin olisi voinut hyvin katsoa vielä sen kolmannenkin esityksen, mutta päiväuniaika painoi päälle.

Täytyypäs katsella heidän verkkosivuiltaan, milloin heitä voisi käydä katsomassa seuraavan kerran.

Kun pieni niin kovasti tykkää.