Joulu alkoi piparinleipojaisista
Mihin katosi marraskuu?!? Naureskelin lokakuun puolivälissä, että olin niin hyvissä ajoin tekemässä joulukalenteri- ja joululahjaostoksia, mutta ensimmäiset luukut avataan jo huomenna enkä ehtinyt välissä kuin muutaman kerran silmiäni räpäyttämään.
Tämä syksy on ollut itselläni työntäyteisin sitten… en muista milloin. Vapaa-ajan ongelmia ei ole ollut, kun lähes kaikki se aika, mitä en ole viettänyt perheen kanssa, on mennyt töihin, ja joka päivä on jonkin asian deadline.
Päivätöissä on vierähtänyt viime viikkoina helposti kellon ympäri, ja somepäivityksiä ja tulevien postausten drafteja olen tehnyt lasten mentyä nukkumaan aivan liian myöhään iltaisin. Kunpa voisin sanoa, että vähitellen helpottaa, mutta luulen, että kiireet jatkuvat aivan jouluun asti. Ehkä kuitenkin pakotan itseni joululomalle jo muutama päivä ennen joulua.
Virittäydyimme ensimmäisen kerran joulutunnelmaan viikonloppuna, kun järjestimme lapsille ja heidän kavereilleen taas perinteiset piparileipojaiset, jotka jäivät viime vuonna väliin. Laitoimme jouluvalot ikkunaan, Jouluradion soimaan ja teimme tyttären kanssa kaksinkertaisen piparitaikinan.
Piparkakut ovat muutenkin yksi tärkeimmistä jouluperinteistämme, ja tänäkin vuonna aion tehdä lähempänä joulua piparkakkutalon, mutta sen konsepti on vielä täysin avoinna. Tytär ehdottelee taas jotain Harry Potter -teemaista, kun viime vuonna vuorossa oli Arendelin linna, mutta saa nähdä. Usein piparkakkutalo on liittynyt johonkin vuoden aikana mielessä olleeseen asiaan, mutta tänä vuonna tällaista selkeää teemaa ei ole. Paitsi Harry Potter.
Joulukuusi tulee tänäkin vuonna Vuokrapuusta. Himmelioljet ovat tallessa viime vuodesta. Tuomaan markkinat ovat tänä vuonna Kauppatorilla, ja siellä haluan ehdottomasti vierailla. Joululahjat omalle perheelle on jo ostettu, mutta kummilasten paketit on vielä hankkimatta. Varmasti ostan vielä jotain pientä myös perheelle.
Aion taas tehdä lahjoituksen Mannerheimin lastensuojeluliiton Hyvä joulumieli -keräykseen, jolla hankitaan ruokalahjakortteja vähävaraisille lapsiperheille, sekä Joulupuu-keräykseen, jolla hankitaan joululahjoja lapsille, jotka eivät muuten saattaisi saada yhtään lahjaa.
Tänä vuonna voisimme myös askarrella lasten kanssa uudet silkkipaperilasimaalaukset lasten kanssa. Se oli hauskaa viime vuonna. Olisikohan tänä vuonna nyt vihdoin aika kokeilla taas sitä imellettyä perunalaatikkoa, joka jäi viimekin vuonna tekemättä?
Harkitsimme Rouvan kanssa joululounasta jollekin päivälle, mutta paikkaa ei ole päätetty.
Tulevina viikonloppuina on tulossa vieraita kylään, mutta itse emme aio poistua lähiviikkoina Helsingistä Espoota pidemmälle. Tyttärellä on viikonloppuna tanssinäytös ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.
Ja ensi viikolla on luvassa myös työpaikan pikkujoulut, koronapassilla toki, nekin ensimmäiset juhlat kahteen vuoteen.
Neljä viikkoa, ja tämä hässäkkä on taas ohi. Sitten voi hengähtää pienen hetken.