Blini, syrniki, oladushki
Naureskelimme viikonloppuna, että vanha kunnon #blinigate nostelee taas päätään.
Tämä termi liittyi WTD-Natan taannoiseen postaukseen, jossa hän ihmetteli, miksi Suomessa blineiksi kutsutaan niitä paksuja, hiivalla nostettuja tattarijauholettuja, kun venäläisessä ruokakulttuurissa blini tarkoittaa ihan sitä ohutta vehnäjauhoräiskälettä.
Sittemmin olen nähnyt paksuista letuista sekä nimeä syrniki että oladushki (tai oladji). Syrniki kuulemma tehdään kuitenkin rahkasta, ja oladushkikaan ei taida olla aivan yksiselitteisesti tattarijauhoista tehty. Nata kyllä pohti, että eri nimet viitannevat enemmänkin letun kokoon kuin siihen, mitä jauhoja ne sisältävät.
Tiedä häntä, en vieläkään osaa sanoa, mistä juuri nämä tattarijauhoblinit ovat Suomeen tulleet ja miksi. Koska Nata ei ollut niitä edelleenkään maistanut, kutsuimme hänet meille blini-illalliselle.
Ja kyllä pieni tyttö odottikin häntä kylään! Nata-täti sai nähdä kaikki joululahjat, Frozen-lelut, Anne-tädin antaman boleron sekä uuden valokuvakirjan. Ja tietysti pelata Timanttiponeja!
Rouva teki blinien täytteiksi katkarapusörsseliä, kylmäsavulohihommelia ja savumuikkutöhnää, ja tarjolla oli luonnollisesti myös smetanaa, mätiä ja punasipulia sekä suolakurkkuja ja hunajaa.
Natan tuomio oli yksiselitteinen: aivan törkeän hyvää ja aivan sama, miksi näitä lettuja kutsutaan! Ei meillä lasketa, mutta Nata taisi syödä näitä viisi – hyvällä ruokahalulla! :D
Kiitos Nata vierailuista, olet huipputyyppi!
P.s. Illallisella jälkkärinä oli ehkä parasta juustokakkua, jota olen ikinä maistanut. Nata kyseli jo omassa jutussaan sen reseptiä. Se ansaitsee kuitenkin oman postauksensa, joten palataan aiheeseen loppuviikosta!