Mitä teit silloin, kun…
Lily kaatui. Tässähän oli hyvin aikaa valmistella uusia juttuja, ottaa tunnelmallisia kuvia ja käsitellä niitä…
Ei todellakaan. Kun saitti oli alhaalla, tiputin hanskani, pidin totaalista blogilomaa ja palasin blogin ääreen vasta nyt.
Minulla oli kyllä yksi juttu valmiina viime sunnuntaille. Se käsitteli sitä, miten Rautatientorin jääpuisto oli auki viimeistä päivää, ja jutun kuvituksessa oli kuvia lauantaiselta luisteluretkeltä.
Nyt juttu on jo vanhentuntut.
Uusien juttujen kirjoittamisen sijaan tein jotain aivan muuta.
Kävin kuntosalilla ja juoksemassa. Ostin jopa uudet lenkkarit ja juoksutrikoot. Joiden päällä käytän shortseja.
Inventoin kellarin vauvanvaatteet ja annoimme pienet mekot ja muut tyttöjen vaatteet kaverillemme, joka oli meillä maanantaina pienen tyttönsä kanssa.
Siivosin eteisen vaatekomeron ja etsin myytäviä asioita.
Totesin, että kevätaurinko saa ikkunat näyttämään todella likaisilta.
En sentään pessyt niitä vaan pyysin siivoojaa pesemään ne ensi viikolla.
* * *
Jos saitti olisi ollut pystyssä, olisin voinut kirjoittaa jotain pääsiäishommia kuten, että…
Yritin taas opettaa tyttöä pitämään mämmistä. ”Näyttää mudalta tai kakalta.”
Piilotin suklaamunan ja tein valokuvaradan, jossa tytön piti mennä kuvavihjeiden mukaan pisteestä toiseen.
Tai kävimme kävelemässä ja nauttimassa keväisestä lämmöstä ja auringosta.
Nyt on aika palata normaaliin päiväjärjestykseen, ja Lilynkin luvataan nyt toimivan nopeammin ja varmemmin kuin koskaan aiemmin. Lue ihmeessä tämä Toimituksen blogin juttu, niin tiedät, mistä tässä katkossa oli kyse. Entisenä IT-konsulttina en voi kuin ihmetellä, miten Lilyn palvelimista vastanneella palveluntarjoajalla oli jatkuvuuden varmistaminen näin huonossa jamassa.
Hassua, mutta jotenkin minunkin tekee mieleni pahoitella, että näin pääsi käymään. Olen pahoillani.
Huomenna olen jo kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.