Äitiyspakkaus

Oli se aika jännää, äitiyspakkauksen noutaminen postista siis. En ollut perehtynyt lainkaan siihen, mitä pakkaus sisältää. Luulin siis noutavani paljon pienemmän laatikon, jossa olisi muutamat potkuhousut ja tuttipullo.

img_1788.jpg

Olinkin yllättynyt sekä laatikon koosta että siitä, miten paljon tavaraa siihen mahtui. Pakkaus oli varsinainen yllätyspaketti: Potkupukuja ja bodyja oli parikymmentä. Peitot, patjat, lakanat, ruokalaput, kestovaipat, haalarit, pipot ja muut päälle. Kylläpä yhteiskunta pitää meistä hyvää huolta, ajattelin.

img_1800.jpg

Etukäteen jännitti hieman, minkälaisia kuteita pakkaus sisältää. Rouva kun ilmoitti jo aivan odotuksen alkumetreillä: ”Ja sille ei sitten tule mitään vaaleanpunaisia tai -sinisiä vaatteita eikä mitään söpöjä pupu- ja nallekuvioita.” Pitäisi kuulemma olla pelkkää mustaa ja valkoista.

Onneksi nallekuvioita oli hyvin säästeliäästi, ja vaatteet olivat oikeastaan aika kivoja. Voisin itsekin pukea tuollaisen vihreä-valko-ruskearaitaisen paidan päälleni. Rouva arvosti tietysti eniten puhtaanvalkoisia bodyja ja potkupukuja, joita oli useammat.

Aika kiva kuosi oli myös kevyen vanuhaalarin kirahvi- ja kamelikuvio.

img_1804.jpg

Olihan niitä nallejakin: makuupussissa, lakanassa ja ulkohaalarissa. Käytetään niitä silloin, kun äiti ei ole kieltämässä.

img_1811.jpg

Isi tykkää ehkä eniten näistä omppukuvioista ja raidoista. Ja on tuo vaaleansininen nallehahmo aika kiva.

img_1822.jpg

Tuttipulloa ei laatikossa ollut. Kondomeja kylläkin. Eikö yhteiskunnan kannalta olisi edullisempaa kannustaa kansalaisia lisääntymään ja korvata kumit vaikkapa ovulaatiotesteillä?

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe

Pölyinen viikonloppu

Viime kesän ja syksyn putki- ja keittiöremonttirupeama oli sen verran hermoja raastavaa (ks. esim. Vain minuutin päässä isosta vesivahingosta), että jouduin pitämään muutaman kuukauden hengähdystauon ennen remontin seuraavaa vaihetta.

img_1400.jpg

Nyt, kun absoluuttinen deadline alkaa lähestyä, oli otettava pari päivää remonttilomaa ja laitettava lastenhuonetta eteenpäin (Ks. Keittiöstä lastenhuoneeksi). Voisi sen talviloman turhempaankin käyttää.

Jäljellä oleva työ on pientä verrattuna uuden keittiön rakentamiseen, mutta ei tässäkään aivan pelkkä seinien maalaaminen riitä. Muun muassa rappausta jäljittelevä kohokuvio vanhasta välitilasta oli raavittava pois taltalla ja metallilastalla lähes sentti sentiltä.

img_0307.jpgvanha_keittio.jpg

Vanha tapetti lähti sentään irti kokonaisina vuotina, toisin kuin edellisessä remontissa. Silloin poistimme asuntomme jokaisesta huoneesta noin seitsemän kerrosta vanhoja tapetteja, joista osaan oli vielä vedetty kerros maalia pintaan.

Rouvan sydän oli särkyä, kun päätimme luopua kauniista Pro Finlandia -tapetista. Osa paperista saa ehkä uuden elämän valokuvien taustalla.

vanha_keittio2.jpg

Toinen vaivalloinen homma on katon halkeamien korjaaminen. Viimeksi yhdeksän vuotta sitten se ei oikein onnistunut, ja vanhat halkeamat ilmestyivät aika pian takaisin. Nyt yritin uudella menetelmällä ja eri aineella.

Rapsuttelin repsottavat palaset irti metallilastalla, jonka jälkeen maalasin halkeamat sisäkattoon tarkoitetulla alkydimaalilla (Tikkurila Tixomatt). Levitin tasoitteen vasta maalipinnan päälle, ja käytin rakojen täyttämisessä akryylitasoitetta. Toivon, että se on edes hieman elastisempaa kuin aiemmin käyttämäni valmistasoite, jotta halkeamat eivät ilmestyisi heti takaisin. Tasoite vaan kutistuu kuivuessaan aika lailla, joten syvimmät kolot vaativat varmaan vielä viisi tasoituskertaa ja hionnan joka välissä. Se on ärsyttävää hommaa, jos joku.

img_1670.jpg

Viikonlopun saldo oli kuitenkin melko hyvä, ja sain tehtyä kaikkein pölyisimmän vaiheen pois alta. Se oli lastenhuoneen pitkän seinän ylitasoitus, joka imi kymmenen kiloa Presto LH -valmistasoitetta.

vanha_keittio3.jpg

Kun olen hionut viimeiset paikkaukset sileiksi, seinään voi vetääkin pohjamaalin. Ehkä jo huomenna?

Koti Remontointi Sisustus DIY