Mitä teinkään työkseni?

Kyselin jokin aika sitten Valeäiti-Hannen esimerkin innoittamana, mitä seuraajani kuvittelevat minun tekevän työkseni. Olen toki kertonut töistäni niin monet kerrat, että aktiivisimmat seuraajani kyllä niistä tietävät, mutta aavistelin, että joukossa on niitäkin, joilta kyseiset postaukset ovat menneet ohi.

Tommi Koivisto

Kuva: Petri Krook/Yle

Monet niistäkin, jotka eivät tienneet, aavistelivat aika lähelle, ja muutamia hauskoja ja täysin metsään menneitä arvauksiakin oli.

”Lääkäri”

Arvostan lääkärin ammattia todella paljon, ja luotan lääkärin lausuntoon ehkä enemmän kuin mihinkään muuhun maailmassa. Koulumenestykseni puolesta olisin voinutkin hakea lääkikseen, kuten vanhemmat sukulaiset ehdottelivat, mutta lääkärin työ ei kuitenkaan tuntunut omalta, enkä koskaan edes harkinnut sitä vaihtoehtona. Mutta entäpä jos olisinkin, mihin olisin erikoistunut? Kirurgia kuulostaa hienolta, ja ehkä olisin päässyt yli kammostani ihon leikkaamista kohtaan. Nykyisin olen eniten tekemisissä lastenlääkäreiden kanssa, ja se tuntuisi juuri nyt aika luontevalta. Luultavasti olisin päätynyt kuitenkin erikoistumaan johonkin, josta en näin maallikkona tiedä yhtään mitään. Emme saa koskaan tietää.

”Suuhygienisti”

Tämä arvaus yllätti. Mikäs siinä, hammaskiven poisto on tuttua puuhaa ihan sitä vastaanottavana tahona. Joudun nyt kuitenkin tekemään sellaisen tunnustuksen, että hammaskiven poisto on tuttua juuri siksi, että putsailen hammasvälejäni liian laiskasti hammaslangalla tai niillä pienten pulloharjojen näköisillä tikuilla. Olisin siinä varmasti aktiivisempi, jos olisin suuhygienisti. Mutta ei.

”Nuoriso-ohjaaja”

Mielikuvani nuoriso-ohjaajasta on leppoisa, liikunnallinen ja lehmänhermoinen. En ole ihan varma, osuuko näistä mikään täysin kohdilleen.

”Lastentarhanopettaja”

Niin, millaista olisi kaitsea muiden lapsia? Minulla on ylipäänsä todella vähän kokemusta lasten kanssa olemisesta ennen omien lasten syntymää. Lisäksi tuntuu siltä, että näissä kahdessakin on aivan riittävästi kasvatettavaa, joten parempi vaan, että joku muu hoitaa varhaiskasvatuksen.

”Opettaja”

Opettaja on arvauksena hyvä, sillä joskus kouluaikana ajattelin todella tulevani opettajaksi. Sittemmin totesin, että en ehkä ole siihen työhön tarpeeksi kärsivällinen. (Rouva huutelee sivusta, että minulla ei kuulemma ole minkäänlaista kärsivällisyyttä opettaa kenellekään yhtään mitään.)

Eräs seuraajani, joka tiesi ammattini, kertoi, että olisin kyllä hyvä peruskoulun opettaja tai englannin tai äidinkielen lehtori. Mielenkiintoista! En ole englannin taitojani esitellyt somessa, mutta puhun kieltä kyllä ihan sujuvasti, ja olen aina pitänyt myös suomen kieliopista, pilkuista ja yhdyssanoista. Tähän mennessä esitetyistä arvauksista tämä voisi kuitenkin olla lähinnä sitä, mitä saattaisin tehdä, jos kuun ja tähtien asennot olisivat olleet toiset.

Mutta sitten liikutaankin kohti oikeaa alaa:

”IT-alan hommia / tietokoneisiin ja sovelluksiin liittyvää jotain”

Kyllä, tämä on koulutukseni, ja päädyin alalle aivan puolivahingossa. Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi pääaineenani tietojärjestelmätiede, eli koulutuksen pohjalta voisin tehdä mitä tahansa IT-alan hommia tai sitä ”sovelluksiin liittyvää jotain”. Vietän tänä vuonna 20-vuotistaiteilijajuhlaa, eli aloitin ensimmäisessä IT-alan työpaikassani vuonna 2000 ja tein ensimmäiset kuusi vuotta töitä ohjelmistosuunnittelijana ja ohjelmoijana, kunnes vuonna 2006 ryhdyin liikkeenjohdon konsultiksi ja työskentelin teknologiakonsulttina vuoteen 2013 asti, kunnes vaihdoin nykyiseen työpaikkaani.

”Rovion myyntijohtaja / Angry Birds -markkinointi”

Nyt päästiin jo oikeaan firmaan ja brändiin. Mutta ei, vaikka teenkin tiivistä yhteistyötä tuotemarkkinoinnin kanssa, vastuualueeni on aivan muu. Perinteistä myyntiä taas ei mobiilipelibisneksessä oikein ole, vaan koko peli pyritään suunnittelemaan niin, että jos joku haluaa siihen rahaa käyttää, se on mahdollista.

”Pelisuunnittelija / koodaaja”

En ole myöskään pelisuunnittelija. Mielipiteilläni on kyllä vaikutusta pelin designiin ja osallistun suunnitteluun korkeammalla abstraktiotasolla. En kuitenkaan suunnittele pelien yksityiskohtia. Koodaushommatkin jätin sinne vuosituhannen alkupuolelle, kun totesin, että teen mieluummin jotain muuta.

”Pelaat Angry Birdsiä”

Kyllä, päivittäin, mutta se ei ole se varsinainen työni. Tai oikeastaan sanoisin sitä ”testaamiseksi”, minkä myös lapseni ovat oppineet. Kun he haluavat pelata peliäni, he kysyvät, voisivatko hekin nyt testata sitä. Ja sitten jos toinen lapsista nurisee, että toinen sai pelata, hän kuulee pian, että: ”En minä pelaa. Minä autan isiä testaamaan.”  Testaajakaan en varsinaisesti ole, mutta varmistan mielelläni itse, että pelin ominaisuudet toimivat niin kuin ne on määritelty, ja testaustiimi saa sitten yrittää löytää ne varsinaiset bugit ja koettaa rikkoa pelin.

Aika monella oli kuitenkin oikea aavistus siitä, että teen ”Angry Birds -tuotekehittelyä” tai ”vedän tiimiä, joka kehittää jotain peliä”. Eniten naulan kantaan osui ”Jotain tietokonenörttien töiden sunnittelua ja projektinjohtoa”.

Tittelini on siis Senior Game Producer eli työskentelen peliproduktioissa tuottajana. Tuottaja on alan termi työlle, joka voisi toisen tyyppisessä IT-työssä olla projektipäällikkö, ja tuottajana toimin myös peliproduktion Scrum Masterina, siis pyöritän ketterää tuotekehitysprosessia, jonka lopputuotteena syntyy toimivia peliversioita.

Toimenkuvani on melko laaja, ja se vaatii jonkin verran ymmärrystä kaikista pelikehityksen osa-alueista, vaikka en peli-designia, grafiikkaa tai ohjelmakoodia itse tuotakaan.

Teen hyvin paljon töitä peliversioiden laajuuden määrittelyjen (siis skouppauksen) kanssa, eli kun olemme Product Leadin ja Lead Game Designerin kanssa päässeet yhteisymmärrykseen, mitä ominaisuuksia peliin tulee, pilkon ominaisuudet järkevän kokoisiin paloihin, yritän saada ohjelmoijilta arvioita niiden työmääristä ja sitten aikataulutan kehitystyön ja suunnittelen peliversioiden sisällöt ja alustavat julkaisupäivät. Hoidan myös pelin versioiden julkaisut kauppapaikoissa.

Viikkotasolla hoidan työn jaon kehitystiimille niin, että jokaisella tiimiläisellä on tiedossa, mitä pitäisi tehdä ja mikä on viikon tai kahden viikon tavoite. Tuotteen kaikki ominaisuudet ovat ns. käyttäjätarinoina (User Stories) tuotteen Backlogilla, ja pyörittelen niitä lähes päivittäin: tarkennan speksejä, täydennän niiden valmistumiskriteerejä (Definitions of Done) seuraan kehitystyötä läheltä ja priorisoin tehtäviä työn edetessä. Jos aikataulut näyttävät mahdottomilta, suunnittelen töitä uudelleen ja tiputan ominaisuuksia seuraaviin sovellusversioihin. Testaan peliä itse paljon, kirjaan bugeja ja tarkistan niihin tehtyjä korjauksia.

Ja sitten on vielä se kaikki muu lopputuotteessa näkymätön, eli tuottajana teen kaiken sen, mikä ei ole kenenkään muun vastuulla, viestin sidosryhmien kanssa ja pyrin ratkomaan muiden tiimiläisten ongelmia niin, että he voivat keskittyä omiin töihinsä.

Peliprojektimme on vielä aivan alkuvaiheessa, ja tuotteemme julkaistaan vasta joskus myöhemmin, mutta sitten kun peli on livenä sovelluskaupoissa, vastuualueelleni kuuluu monia pelin live-operointiin liittyviä tehtäviä pelin konfiguroinnissa, tapahtumien ajossa ja pelin ominaisuuksien A/B-testauksessa, joten aika ei tule todellakaan pitkäksi.

Kuulostiko kryptiseltä? Ei se mitään, ei perheenikään taida ihan ymmärtää toimenkuvaani, vaikka olen yrittänyt avata sitä heille. ”Isi pelaa peliä ja yrittää löytää siitä virheitä.” No, sanotaan sitten vaikka niin.

Mitenkäs on, tuliko tämä yllätyksenä vielä jollekin? Mitä olisit itse arvannut?

Aiemmin olen kertonut töistäni mm. seuraavaa:

Työ ja raha Työ

Erilainen etätyöviikko Jyväskylässä

Viimeinen työviikkoni ennen kesälomaa päättyi juuri. Otin tällä viikolla hieman etäisyyttä jo normaaliksi käyneeseen etätyöarkeen ja siirsin etätyöpisteeni muutamaksi päiväksi Jyväskylään. Vierailimme tietysti vanhemmillani, mutta varasin myös yhdeksi yöksi huoneen viihtyisästä Hotelli Yöpuusta kaupungin keskustassa.

Jyväskylä - YöpuuTytär lähti kummien mukana lomailemaan Jyväskylään jo liki kaksi viikkoa sitten, ja kun Rouvakin jäi kesälomalle tällä viikolla, kävimme noutamassa hänet kotiin koko muun perheen voimin.

Itse olin todellakin vielä töissä tämän viikon, mutta samapa tuo, missä etätöitä fyysisesti tekee. Lapset saivat leikkiä isovanhempien kanssa, Rouva pääsi kiertämään ystäviensä kanssa Jyväskylän kirpputoreja, ja itse sain tehdä töitä paremmassa rauhassa kuin kotona.

Päätimme poistua vanhempien luota myös yhdeksi yöksi keskustaan, ja varasimme huoneen hotelli Yöpuusta. 4-v:kin sai siten viettää yhden yön mummolassa ihan ilman isiä ja äitiä.

Näimme illalla ystäviä, seuraavana päivänä tein töitä hotellihuoneessa puolille päiville ja lounaan jälkeen pääsin kaverin toimistolle jatkamaan töitäni.

Jyväskylä - Yöpuu

Illallispaikaksi valitsimme Asemaukion laidalla sijaitsevan Figaro Summer Loungen. Samalla paikalla on sijainnut palkittu Figaro Winebistro, mutta koronakevään aikana omistajat päättivät kokeilla jotain uutta ja pistivät sekä sisustuksen että ruoka- ja juomalistan uusiksi. Tässä pisco sour.

Jyväskylä - Figaro

Saimme mukaamme useammankin ystävän, kun jyväskyläläisten kavereiden lisäksi myös Helsingissä asuva ystävämme oli käymässä kaupungissa, ja kaikkien lapset olivat vielä sattumoisin isovanhempien hoidossa.

Jyväskylä - Figaro

Kahdesta tapaslajitelmasta riitti hyvin alkuruoaksi viidelle.

Jyväskylä - Figaro

Pääruoaksi valitsin burgerin, vaikka olenkin viime viikkoina tullut syöneeksi useamman. Tapaksien päälle burgeri ja bataattiranskalaiset olivat melko tuhdit, mutta maukasta oli!

Jyväskylä - Figaro

Loppuun valitsin pallon Kyrö Distilleryn kermaliköörillä maustettua jäätelöä, joka oli aivan törkeän hyvää.

Jyväskylä - Figaro

Illan päätteeksi kävimme vielä cocktaileilla Kauppakadulla sijaitsevassa DeLorean-cocktailbaarissa, jonka erikoisuus ovat siis paitsi cocktailit myös sarjakuvien muotoon tehdyt drinkkilistat.

Baari sijaitsee vaatimattoman näköisen toimistorakennuksen toisessa kerroksessa lähes peilin lailla heijastavan oven takan, joten paikkaa on osattava etsiä, vahingossa sinne ei eksy.

Jyväskylä - Delorean

Näin kuvailtiin Hola Diver!

Jyväskylä - Delorean

Ja tältä se näytti lasissa. Se oli erittäin hyvää ja mukavan tulista.

Jyväskylä - Delorean

Seuraava työpäivä oli yllättäen yksi tuottavimmista aikoihin, sillä sain tehdä sen aivan rauhassa ja keskittyneenä aamupala- ja lounastaukoja lukuunottamatta. Rouvakin poistui aamupalan jälkeen omalle kirpparikierrokselleen.

Jyväskylä - Yöpuu

Yöpuun buffet-aamiainen sisälsi juuri kaikkea sitä, mitä toivoinkin, ja erityisen kivaa oli, että keittiöstä sai tilata pöytään jonkin lämpimän kananmuna-annoksen. Munakokkelia ja pekonia, uuh. Ekstrapisteet myös buffet-pöydän uuniohrapuurosta.

Jyväskylä - Yöpuu

Palauduimme jo kotiin tyttären kanssa, ja tein vielä yhden etätyöpäivän kotisohvalta. Nyt on vähän hassu olo, kun töihin pitäisi palata vasta viiden viikon päästä eikä näille lomaviikoille ole tehty oikein minkäänlaisia suunnitelmia. Ehkä käydään jossain tai sitten ei, katsellaan vähän säiden mukaan että mitä tehdään ja varmaan vietetään lomaa aika paljon ihan Helsingissä. Katsellaan.

Perhe Ravintolat Ystävät ja perhe Vanhemmuus